Nyt ei ole kyse rehtorinpuhuttelusta, höpsö!
Henkilöiden asianmukainen puhutellu japaniksi
Oikean tyyppisen kielen käyttäminen tiettyjen henkilöiden kanssa puhuttaessa ei ole ainoa tärkeä asia vaan on myös tärkeää puhutella heitä oikealla tapaa. On myös tärkeää viitata itseensä sopivan kohteliaisuustason mukaisesti. Japanin kieli on siitä erikoinen kieli, että siinä on monia vaihtoehtoja yksinkertaisten sanojen "minä" ja "sinä" sanomiseen. Nyt opetellaan joitan tapoja viitata itseensä ja muihin.
Itseensä viittaaminen
On monia tapoja sanoa "minä" japaniksi. Toiset näistä sanoista eivät ole niin yleisiä kuin toiset ja tietyt sanat ovat toivottoman vanhanaikaisia. Tässä käydäänkin läpi yleisimmät sanat, jotka ovat käytössä nykyään. Kaikkien "minä"-sanojen käyttö on jaettu kahteen eri kategoriaan: sukupuolen ja kohteliaisuuden mukaiseen käyttöön. Toisin sanoen on olemassa sanoja, joita käyttävät yleensä miehet ja toisaalta sanoja, joita käyttävät yleensä vain naiset ja näiden kaikkien sanojen käyttö riippuu sosiaalisesta kontekstista.
Ennen kuin aloitetaan: pieni huomautus koskien sanaa 「」. Kanjin virallinen lukutapa on 「」, jota käytetään muodollisissa tilanteissa (kuten vaikkapa yrityksen johtajan puheessa). Tätä lukutapaa säestävät todennäköisesti kunnioittavat ja nöyrät muodot, joiden muodostaminen käydään läpi myöhemmin. Kaikissa muissa tilanteissa kanji luetaan yleensä 「」. Se on sukupuolineutraali ja yleiskohtelias tapa sanoa "minä", sen takia se onkin yleensä yksi ensimmäisistä japanin opiskelijoille opetettavista sanoista.
Seuraavaksi lista yleisimmistä "minä"-sanoista ja niiden käytöstä:
- （わたくし） - Sekä naisten että miesten muodollisissa tilanteissa käyttämä.
- （わたし） - Sekä naisten että miesten tavallisissa kohteliaissa tilanteissa käyttämä.
- - Pääasiassa miesten käyttämä melko kohteliaista tilanteista melko tuttavallisiin tilanteisiin.
- - Hyvin karkea versio "minästä", jota käyttävät melkeinpä ainoastaan miehet hyvin tuttavallisissa tilanteissa.
- - Hyvin naisellinen ja tuttavallinen tapa viitata itseensä. Monet tytöt ovat valinneet käyttöönsä sanan 「」, johtuen あたし:n antamasta söpöstelevästä ja tyttömäisestä vaikutelmasta.
- Oma nimi - Myöskin hyvin naisellinen ja tavallaan lapsellinen tapa viita itseensä.
- - Yleensä keski-iän ylittäneiden miesten käyttämä.
Katsotaanpa kuinka sopivaa "minä"-sanan versiota käytetään erityyppisissä lauseissa. 「わたくし」 on jätetty pois, sillä hyvin muodollisia kielioppirakenteita ei ole vielä käyty läpi.
（１） のはキミです。- Minun nimeni on Kimi. (Neutraali, kohtelias)
（２） のはキミです。- Minun nimeni on Kimi. (Maskuliininen, kohtelias)
（３） のはペッカだ。- Minun nimeni on Pekka. (Maskuliininen, tuttavallinen)
（４） のはペッカだ。- Minun nimeni on Pekka. (Maskuliininen, tuttavallinen)
（５） のはリーサ。- Minun nimeni on Liisa. (Naisellinen, tuttavallinen)
Muihin henkilöihin viittaaminen nimeltä
Japanissa sanaa "sinä" ei käytetään läheskään niin paljon kuin suomessa. Toivon, että esimerkkikeskustelut Pekan, Liisan ja Jussin välillä ovat näyttäneet sen, että toisiin henkilöihin viitataan nimillä vaikka heitä puhuteltaisiinkin suoraan. Toinen yleinen puhuttelutapa on titteleiden käyttäminen, esimerkiksi 「」、「」、「」 jne. Sanaa 「」 käytetään yleisesti tietyn alan erityisosaajista tai merkittävää tietoa omaavista henkilöistä. Esimerkiksi, sanaa 「」 käytetään yleensä kun puhutellaan suoraan lääkäriä tai (tietysti) opettajaa. Tässä yhteydessä voidaan käyttää myös henkilön sukunimeä, esimerkiksi 「田中」 (opettaja Tanaka). Siinä tapauksessa, että toiseen henkilöön liittyvään suhteeseen ei liity minkäänlaisia titteleitä, voidaan käyttää henkilön nimeä (yleensä sukunimeä) ja liittää sen perään 「さん」 osoittamaan kohteliaisuutta. Jos sukunimeltä puhuttelu tuntuu liian kohteliaalta ja etäiseltä, voidaan titteli 「さん」 liittää myös etunimeen. 「さん」:in puhekielisempiä ja hellittelynimenomaisempia versioita ovat 「くん」 ja 「ちゃん」. 「くん」 liitetään yleensä samaan tai alempaan sosiaaliseen luokkaan kuuluvien miesten nimiin. (Esimerkiksi pomoni kutsuu minua nimellä 「キムくん」) 「ちゃん」 on hyvin hellä tapa viitata samaan tai alempaan sosiaaliseen luokkaan kuuluviin henkilöihin, yleensä naisiin.
Muihin henkilöihin viittaaminen käyttäen sanaa "sinä"
Olethan niin kiltti, että et käytä sanaa 「」 aivan kuten sanaa "sinä" suomen kielessä. Henkilöiden suorassa puhuttelussa on kolme eri kohteliaisuustasoa: 1) Henkilön nimi, johon liitetään sopiva suffiksi, 2) koko henkilöönviittauksen poisjättäminen ja 3) sana 「」. Itse asiassa siinä vaiheessa kun päästään kohtaan kolme asti, ollaan jo vaarallisesti lähestymässä epäkohteliaisuuden vyöhykettä. Suurimmaksi osaksi ei ole tarpeen käyttää minkäänlaista viittausta, koska henkilöä puhutellaan suoraan. "Sinä"-sanan taukoamaton tyrkyttäminen jokaisessa lauseessa kuulostaa siltä kuin olisit syyttämässä puhekumppaniasi jostain.
「」 on myös vanhanaikainen naisten tapa viitata aviomiehiinsä tai rakastajiinsa. Jollet ole keski-ikäinen nainen, jolla on japanilainen aviomies, epäilen vahvasti, että et tule käyttämään 「」:a myös tässä merkityksessä.
Seuraavaksi joitain suomen "sinää" vastaavia sanoja. Tulet tuskin tarvitsemaan yhtään näistä sanoista, tämä koskee erityisesti listan jälkimmäistä puoliskoa.
- - Käytetään yleisesti vain silloin kun ei ole muuta tapaa fyysisesti puhutella henkilöä tai kun henkilön nimeä ei tiedetä. Esimerkiksi lukijalle kohdistetut suorat kysymykset täytettävässä lomakkeessa voivat käyttää sanaa 「」.
- - Voi olla hyvin läheinen ja ylimielinen tapa puhutella tyttöjä (erityisesti poikien käyttämänä). Voi olla myös tavallaan töykeä.
- - Hyvin karkea ja törkeä puhuttelutapa. Yleensä miesten käyttämä ja se muuttuu usein muotoon 「」.
- - Pöyhkeä ja tuttavallinen puhuttelutapa. Sanaa käyttävä henkilö on mahdollisesti loukkaantunut jostain.
- - Hyvin töykeä. Kuten 「」, lisätäkseen sanan tehoa, ihmiset tapaavat sanoa sen 「てめ～～」. Kuulostaa siltä kuin haluaisit hakata jonkun. Olen nähnyt sanaa käytettävän vain elokuvissa ja sarjakuvissa. Itse asiassa jos kokeilet käyttää sanaa ystäviisi, he aika varmasti nauravat sinulle päin naamaa ja sanovat, että olet lukenut liikaa sarjakuvia.
- - Erittäin, erittäin töykeä. Kuulostaa siltä kuin haluaisit tappaa jonkun. Olen nähnyt myös tätä käytettävän ainoastaan sarjakuvissa. Liitin sen mukaan listaan vain sen takia, että voit ymmärtää ja nauttia sarjakuvistasi täysin rinnoin!
Muihin henkilöihin viittaaminen kolmannessa persoonassa
Sanoja 「」 ja 「」 voidaan käyttää puhuttaessa henkilöistä kolmannessa persoonassa. Sanaa 「」 käytetään viitatessa miehiin ja sanaa 「」 viitatessa naisiin. Huomaa että 「」 ja 「」 voivat tarkoittaa myös "poikaystävä" ja "tyttöystävä". Joten mistä sitten tietää kummassa merkityksessä sanaa käytetään? No tietysti kontekstista. Esimerkiksi, jos joku kysyy 「ですか？」, niin hän mitä ilmeisemmin tarkoittaa onko hän tyttöystäväsi, sillä kysymyksessä "onko hän hän?" ei ole koviinkaan suurta tolkkua. Toinen hieman harvemmin käytetty vaihtoehto on sanoa 「」 ja 「」 ja voitkin varmaan arvata mitä sanat tarkoittavat.
Perheenjäseniin viittaaminen
Perheenjäseniin viittaaminen on hieman monimutkaisempaa kuin suomessa. (Asiat voisivat olla vielä huonomminkin, yritäpä opetella koreaa!). Koska tarkoituksena on olla lyhyt ja ytimekäs (sillä tämähän on kielioppiopas ei sanasto-opas), seuraava taulukko kattaa ainoastaan lähisukulaiset. Japanissa muiden henkilöiden perheenjäseniin viitataan kohteliaammilla ilmaisuilla kuin omiin perheenjäseniin. Tämä koskee vain sitä tilannetta kun puhut omista perheenjäsenistäsi jollekin omaan perheeseesi kuulumattomalle. Esimerkiksi omaan äitiisi viittaat sanalla 「」 kun puhut perheesi ulkopuolisille henkilöille, mutta saatat aivan hyvin kutsua häntä sanalla 「」 kun olet kotona oman perheesi kesken. Myös sanoissa, jotka viittaavat sisaruksiin, on eroja, riippuen siitä viitataanko vanhempaan vai nuorempaan sisarukseen. Seuraavasta taulukosta löytyy joitain yleisimpiä perheenjäseniin viittaavia sanoja. Osalle sanoista on myös muita vaihtoehtoja, joita ei ole merkitty taulukkoon.
Perheenjäsenet-taulukko
|
Oma perhe |
Jonkun muun perhe |
| Vanhemmat |
|
|
| Äiti |
|
|
| Isä |
|
|
| Vaimo |
|
|
| Aviomies |
|
|
| Isosisko |
|
|
| Isoveli |
|
|
| Pikkusisko |
|
|
| Pikkuveli |
|
|
| Poika |
|
|
| Tytär |
|
|
Toista vaimoa tarkoittavaa sanaa, 「」, pidetään yleisesti poliittisesti erpäkorrektina, koska siinä käytettävät kanjit ovat "talo" ja "sisäpuoli", mikä antaa ymmärtää, että vaimojen kuuluu pysytellä kotona. Aamen. (Vitsit vitsinä)
)