Yleismerkityksiset substantiivit

← Edellinen (Tahattomat teot) | Sisällysluettelo | Seuraava (Varmuuden ilmaiseminen) →



Erikoisilmaisut ylesmerkityksisillä substantiiveilla

Opimme jo täällä kuinka yleismerkityksisiä substantiiveja käytetään määrittämään muita substantiiveja. Seuraavaksi käymme läpi joitain erikoisilmaisuja käyttäen ylesimerkityksisiä substantiiveja.

こと」 :n käyttäminen merkityksessä "on tapahtunut"

Kun 「こと」, tapahtumien yleismerkityksinen sana, yhdistetään verbiin 「ある」, voidaan kertoa siitä onko jokin tapahtuma olemassa vai ei.

Esimerkit

(1) 徹夜して宿題することある
- Joskus käy niin, että valvon koko yön ja teen läksyjä.

(2) 一人行くことありません
- En mene koskaan yksinäni.

Käyttämällä verbin mennyttä muotoa 「こと」:n kanssa voidaan sanoa onko jokin asia koskaan tapahtunut. Tämä on oikeastaan ainoa tapa sanoa "on tehnyt" japaniksi, joten kyseessä on siis varsin hyödyllinen ilmaisu. Tätä kielioppirakennetta on käytettävä aina kun halutaan puhua siitä onko joku koskaan tehnyt jotakin.

Esimerkit

(1) パリ行ったことありますか。
- Oletko koskaan käynyt Pariisissa?

(2) お寿司食べたことある
- Olen syönyt sushia ennenkin.

(3) 日本映画観たことないの?
- Etkö ole koskaan nähnyt japanilaista elokuvaa?

(4) ヨーロッパ行ったことあったらいいな。
- Olisi kivaa, jos olisin käynyt Euroopassa.

(5) そういうのを見たことなかった
- En ole koskaan nähnyt mitään sellaista.

(6) 一度行ったことないんです。
- En ole mennyt kertaakaan.

ところ」:n käyttäminen abstraktina paikkana

ところ」:a () käytetään yleensä osoittamaan fyysistä sijaintia. Sillä voi kuitenkin olla myös paljon laajempi merkitys, vaihdellen ominaispiirteestä ajalliseen paikkaan.

Esimerkit

(1) 早くきて映画は、ちょうどいいところだよ。
- Tule nopeasti. Elokuva on juuri parhaassa kohdassaan.

(2) は、優しいところあるよ。
- Hänessä on myös helliä piirteitä.

(3) 授業終ったところです。
- Oppitunti loppui vain hetki sitten.

(4) これから行くところでした。
- Olin juuri menossa eteenpäin.

もの」:n käyttäminen tuttavallisena naisellisena painotuskeinona

Yleismerkityksistä esinesubstantiivia 「もの」 voidaan käyttää tuttavallisena ja naisellisena tapana jonkin asian painottamisessa. Tämä on identtinen 「の」-partikkelin avulla ilmaistavan selittävän naisellisen painotuksen kanssa. Aivan kuten selittävän 「の」-partikkelinkin tapauksessa, 「の」 vaihtuu usein 「ん」:ksi ja tuloksena on 「もん」. 「もん」 kuulostaa hyvin naiselliselta ja hieman röyhkeältä (söpöllä tavalla).

Esimerkit

質問) どうしてこなかったの?- Miksi et tullut?
(1) 授業あった。- No kun minulla oli oppitunti. (naisellinen selittävä)
(2) 授業あったもの。- No kun minulla oli oppitunti. (naisellinen selittävä)
(3) 授業あったもん。- Minulla oli oppitunti, tiedoksi vaan! (naisellinen selittävä)

← Edellinen (Tahattomat teot) Sisällysluettelo Seuraava (Varmuuden ilmaiseminen) →