← Edellinen (Transitiiviset ja intransitiiviset verbit) | | Sisällysluettelo | | Seuraava (Substantiiveihin liittyvät partikkelit) → |
Kopulan 「だ」 avulla substantiivi ei voi määrittää suoraan toista substantiivia kuten sen muilla taivutusmuodoilla 「だった」、「じゃない」 ja 「じゃなかった」voi. |
Voidaan kuitenkin laittaa useampia substantiiveja peräkkäin, silloin kun niiden ei ole tarkoitus määrittää toisiaan. Esimerkiksi "Kansainvälinen KoulutusKeskus" kostuu vain peräkkäin laitetuista substantiiveista ilman minkäänlaisia kieliopillisia määreitä. Se ei ole "Koulutus Keskus, joka on Kansainvälinen" tai "Keskus Kansainväliseen Koulutukseen" jne., vain pelkkä "Kansainvälinen KoulutusKeskus". Japaniksi tämä voidaan ilmaista yksikertaisesti sanalla 「国際教育センタ」 (tai 「センター」). Tätä substantiivien ketjuttamista käytetään monissa yhdistelmissä. Joskus tiettyjä yhdistelmiä käytetään niin yleisesti, että niistä on melkein tullut omia sanojaan ja ne listataan myös erillisinä merkintöinä joissain sanakirjoissa. Joitan esimerkkejä edellisestä ovat: 「登場人物」、「立入禁止」 tai 「通勤手当」. Jos koet sanojen rajojen erottamisen vaikeaksi, voit kopioida ja liittää ne WWWJDIC:n Translate Words in Japanese Text-toimintoon ja se (yleensä) pilkkoo ja kääntää yksittäiset sanat.
(1) 学生じゃない人は、学校に行かない。
- Ei oppilas henkilö ei mene kouluun (Henkilö, joka ei ole oppilas, ei mene kouluun.)
(2) 子供だったリーサが立派な大人になった。
- Oli lapsi Liisasta tuli hieno aikuinen. (Liisasta, joka oli lapsi, tuli hieno aikuinen.)
(3) 友達じゃなかったリーサは、いい友達になった。
- Ei ollut ystävä Liisasta tuli hyvä ystävä. (Liisasta, joka ei ollut ystävä, tuli hyvä ystävä.)
(4) 先週に医者だったペッカは、仕事を辞めた。
- Viime viikolla oli lääkäri Pekka lopetti työnsä. (Pekka, joka oli lääkäri, sanoi itsensä viime viikolla irti.)
(1) 先週に映画を見た人は誰?
- Viime viikolla elokuvan nähnyt henkilö on kuka? (Kuka on se henkilö, joka näki viime viikolla elokuvan?)
(2) ペッカは、いつも勉強する人だ。
- Mitä Pekkaan tulee, on aina opiskeleva henkilö. (Pekka on henkilö, joka opiskelee aina.)
(3) 赤いズボンを買う友達はペッカだ。
- Mitä tulee punaiset housut ostavaan ystävään, on Pekka. (Ystävä, joka ostaa punaiset housut, on Pekka.)
(4) 晩ご飯を食べなかった人は、映画で見た銀行に行った。
- Mitä tulee päivällisen syömättä jättäneeseen henkilöön, meni elokuvassa nähtyyn pankkiin. (Henkilö, joka ei syönyt päivällistä, meni elokuvassa näkemäänsä pankkiin.)
Suomen perussanajärjestyksen voidaan kuvata koostuvan seuraavista elementeistä juuri tässä järjestyksessä: [Subjekti] [Verbi] [Objekti]. Lause ei ole kieliopillisesti oikein jos joku edellisistä puuttuu.
Japanin opiskelijat kertovat taas suu vaahdossa, että Japanissa tämä menee taas aivan päin vastoin!! Jopa jotkin japanin opettajat saattavat sanoa, että japanin perussanajärjestys on [Subjekti] [Objekti] [Verbi]. Tämä on klassinen esimerkki siitä kuinka yritetään sovittaa japanin kieltä suomen kieleen pohjautuvaan ajattelutapaan. Tietystihän me kaikki tiedämme (eikö niin?), että japanin todellinen sanajärjestys on: [Verbi]. Kaikken muun, mikä tulee ennen verbiä, ei tarvitse olla missään tietyssä järjestyksessä eikä mitään muuta kuin pelkkä verbi vaadita täydelliseen lauseeseen. Sen lisäksi verbin täytyy aina tulla lauseen loppuun. Partikkeleiden koko idea onkin, että ne identifioivat millaisessa kieliopillisessa tehtävässä sana lauseessa toimii huolimatta siitä missä kohtaa lausetta se on. Itse asiassa mikään ei estä tekemästä lausetta kaavalla [Objekti] [Subjekti] [Verbi] tai vain [Objekti] [Verbi]. Seuraavat lauseet ovat kaikki täydellisiä ja oikeaoppisia, koska verbi on kaikkien lauseiden lopussa.
Joten älä siis hermoile siitä onko sanajärjestyksesi oikea. Muista vaan seuraavat säännöt: