Tämä on vain alun loppu

← Edellinen (Numerot ja laskeminen) | Sisällysluettelo | Seuraava (Erikoisilmaisut) →



Muutama gobi lisää ja kertausta

Olemme lähestymässä oppaan neljännen pääosion loppua. Tuntuuko siltä, että japanin taitosi ovat parantuneet? Olemme nyt pisteessä, joissa osaamme tarpeeksi erilaisia taivutuksia, jotta voimme alkaa sekoittamaan niitä keskenään useiksi hyödyllisiksi yhdistelmiksi. Tämä voi totta kai olla hieman hankalaa ilman harjoitusta, mikä onkin syy tämän kappaleen olemassaololle. Mutta koska olemme taas yhden osion lopussa, opettelemme ensin muutamia lauseen lauseen loppuun tulevia gobeja.

Seuraavaksi käytetyimmät gobit: 「な」 ja 「さ」

「よ」:n ja 「ね」:n jälkeen seuraavaksi käytetyimmät gobit ovat 「さ」 ja 「な」.

「さ」, joka on periaatteessa hyvin tuttavallinen versiosta gobista 「よ」, on vastaava kuin suomen "niinku" siinä mielessä, että toiset heittävät sen melkeinpä jokaisen sanomansa lauseen loppuun. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kyseessä olisi mitenkään erikoisen hienostunut puhetapa, mutta kuten tapa sanoa koko ajan "niinku", on myös 「さ」:n ylikäyttöön helppo sortua. Siinä mielessä se on, rankasta ylikäytöstään johtuen, melkein kadottanut erityisen merkityksensä. Saatat sattua kuulemaan seuraavan tapaisen keskustelun:

大学生1: あの・・・
大学生2: うん
大学生1: この間・・・
大学生2: うん
大学生1: ディズニーランド行ったんだけどなんかすっごい込んでて・・・
大学生2: うん
大学生1: 何もできなくて・・・
Ja juttu jatkuu vastaavanlaisesti, toinen henkilö saattaa keskeyttää puhujan silloin tällöin ja kommentoida jotain aiheeseen liittyvää.

Gobia 「な」 voidaan käyttää 「ね」:n sijasta silloin kun se kuulostaan liian pehmeältä ja varautuneelta siihen nähden mitä haluat sanoa tai yleisöön, jolle olet puhumassa. Sen antama karkea vaikutelma sopii yleensä paremmin miehille, mutta se ei ole välttämättä rajoittunut pelkästään miesten käyttöön.
洋介: 図書館行くんだよ。- Kuule, oletkohan menossa nyt kirjastoon? (hakee selitystä)
智子: うんなんで? - Joo, miten niin?

ボブ: 日本語は、たくさん勉強したけどまだ全然わからない。- Olen opiskellut japania paljon, eikö totta? Mutta, en tajua sitä vielä ollenkaan.
リーサ: 大丈夫よ。きっとわかるようになるから。- Kaikki kunnossa, koska, tiedäthän, tulet vielä ymmärtämään ihan varmasti.
ボブ: ならいいけど。- Jos juttu on noin, niin hyvä.

Gobia 「な」 käytetään usein kysymyspartikkeli 「か」:n kanssa osoittamaan sitä, että puhuja harkitsee jotain.
(1) 今日降るかな?- Sataakohan tänään?
(2) いい大学行けるかな? - Pääsenköhän hyvään yliopistoon?

Tietylle sukupuolelle ominaiset painottavat gobit: 「わ」、「ぞ」、「ぜ」 ja 「かしら」

Näitä gobeja käytetään pääasiassa painottamisessa ja niillä ei ole varsinaista merkitystä itsessään. Ne voivat kuitenkin saada sanottavasi kuulostamaan paljon vahvemmilta ja hyvin tietylle sukupuolelle ominaiselta. 「わ」:n käyttäminen on aivan sama asia kuin 「よ」:n käyttäminen, paitsi että se saa sinut kuulostamaan melkeinpä kuvottavan naismaiselta (unohdetaan tässä vaiheessa eri murteet). Käytä sitä siis säästeliäästi. 「かしら」 on juuri käsitellyn 「かな」:n myöskin hyvin naisellinen versio. 「ぞ」 ja 「ぜ」 ovat identtisiä 「よ」:n kanssa, paitsi, että niitä käyttämällä kuulostat "coolilta" ja miehekkäältä, tai ainakin se on tarkoitus. Nämä esimerkit eivät välttämättä ole kovin hyödyllisiä kuulematta miltä ne puhuessa kuulostavat.

(1) もう時間ない。- Ei ole enää aikaa.
(2) おい行く!- Hei, nyt mennään!
(3) これで、もう終わり。- Tällä näin, se on jo loppu.
(4) いい大学入れるかしら?- Pääsenköhän hyvään yliopistoon?

Valmista tuli!

Olemme oppineet aika paljon asioita tässä pääosiossa. Yritetäänpä kasata kaikki opitut asiat yhteen tarkastelemalla kuinka erilaisia taivutuksia käytetään erilaisissa yhdistelmissä. Tämä ei ole tietenkään minkään tyhjentävä lista vaan pelkkä havaintoesimerkki siitä kuinka oppimistamme asioista voidaan luoda useita erilaisia yhdistelmiä ja hyödyllisiä ilmaisuja.

Esimerkki 1

リーサ: 加賀先生ちょっと質問聞いていいですか?
加賀先生うんいいですよ。
リーサ: 「Hei」を日本語言えばいいですか。
言えば = siteerattu alisteinen lause + konditionaali verbistä 言う

加賀先生そうね。大体、 「こんにちは言う思いますよ。 ただし書くは「こんにちわじゃなくて、「こんにちは」と書かなくてはなりません。
「と言う思います」 = siterattu alisteinen lause + siterattu alisteinen lause
「じゃなくて」 = olotilojen kielteinen jatkumo

リーサ: そうですか。何かいい表現ありますか。

加賀先生これ覚えといてね。は、「おはよう」と言うの。でもには「おはようございます」と言ってください。
覚えといて」 - 覚える + ~ておく:n lyhennetty muoto + tuttavallinen ~てください, ください jätettynä pois.

リーサ: はい分かりました間違えないようにしますいい勉強なりました

Kirjaimellinen käännös esimerkistä 1

Liisa: Kaga-sensei, onko hyvä kysyä pikku kysymys?
Kaga-sensei: Kyllä, se on hyvä.
Liisa: Mitä (sanotaan), jos sanotaan "hei" japaniksi, onko se hyvä?
Kaga-sensei: Niinpä. Luulen, että yleensä sanotaan "konnichiwa". Kuitenkin, kun kirjoitetaan, se ei ole "konnichiwa", vaan täytyy kirjoittaa "konnichiha".
Liisa: Niinkö? Onko joitain muita hyviä ilmauksia?
Kaga-sensei: Muistahan tämäkin (tulevaisuuden varalle), ole hyvä. Aamulla sanotaan "ohayou". Mutta ole hyvä ja sano ylemmälle henkilölle "ohayou gozaimasu".
Liisa: Kyllä, ymmärsin. Teen sillä tavalla, että en tee virhettä. (Tästä) tuli hyvä opiskelu!

Tulkitseva käännös esimerkistä 1

Liisa: Kaga-sensei, voinko kysyä yhden kysymyksen?
Kaga-sensei: Toki.
Liisa: Miten sanotaan "hei" japaniksi?
Kaga-sensei: No, luulen, että yleensä sanotaan "konnichiwa". Mutta kirjoitettaessa, kirjoitetaan "konnichiha" eikä "konnichiwa".
Liisa: Niinkö? Voitko kertoa jotain muita hyviä ilmauksia?
Kaga-sensei: Sinun pitää tietää tämäkin. Aamulla sanotaan "ohayou". Mutta sanothan "ohayou-gozaimsu" korkea-arvoisemmille henkilöille.
Liisa: Selvä. Yritän olla tekemättä virheitä. Tämäpä oli opettavaista!

Esimerkki 2

洋介: お!リーサだ。あのね、質問聞いていい
リーサ: 

洋介: ちょっと英語教えてもらいたいんだけどさ、もし時間あれば教えてくれない
教えてもらいたい」 = palveluksen vastaanottaminen + haluta (たい)

リーサ: え?英語勉強するの?

洋介: うんアメリカ留学してみたいなと思ってね。去年行こうしたけど、お金なくて・・・
してみたいなと思って」 = kokeilla jotain (~てみる) + haluta (たい) + な gobi + siteerattu alisteinen lause + 思う:n te-muoto
行こうした」 = 行く:n volitionaali + yrittää (とする

リーサ: そうなの?いいよ。いつ教えてほしいの?
洋介: いつでもいいよ。
リーサ: じゃ、来週木曜日からはどう
洋介: うんいいよ。ありがとう

リーサ: 勉強怠けたり、来なかったり、しないね。
怠けた来なかったしないで」 = Lista teoista (~たりする) + する:n kielteinen pyyntö.

洋介: そんなことしないよ!

Kirjaimellinen käännös esimerkistä 2

Yousuke: Oho! Se on Liisa. Tuota noin, onko hyvä kysyä kysymys?
Liisa: Mitä?
Yousuke: Katsos kun haluan saada englannin opettamispalveluksen, mutta jos on aikaa, etkö antaisi opettamispalvelusta?
Liisa: Häh? Opiskeletko englantia?
Yousuke: Joo, ajattelin, että haluan kokeilla opiskelua Amerikassa. Yritin tehdä viime vuonnakin kohti menemistä, mutta ilman rahaa...
Liisa: Niinkö? Hyvä on. Milloin haluat opetusta?
Yousuke: Milloin tahansa on hyvä.
Liisa: No sitten, miten on ensi viikon torstaista lähtien?
Yousuke: Joo, hyvä. Kiitos!
Liisa: Ethän tee sellaisia asioita kuin opiskelujen laiminlyönti tai tulematta jättäminen, eikö niin?
Yousuke: Kuule, en tee sellaisia asioita!

Tulkitseva käännös esimerkistä 2

Yousuke: Oho! Liisahan se siinä. Hei, voinko kysyä yhden jutun?
Liisa: Anna tulla.
Yousuke: Haluaisin oppia englantia. Voisitko opettaa minua, jos sinulla on aikaa?
Liisa: Ai, aiotko opiskella englantia?
Yousuke: Joo, ajattelin lähteä vaihto-oppilaaksi Amerikkaan. Yritin lähteä jo viime vuonna, mutta minulla ei ollut rahaa.
Liisa: Ai niinkö? Sopii, milloin haluat minun opettavan sinua?
Yousuke: Ihan milloin vaan.
Liisa: No miten kävisi ensi viikon torstaista alkaen?
Yousuke: Sopii, kiitti!
Liisa: Ethän sitten lintsaa opinnoistasi tai jätä tulematta tai jotain?
Yousuke: No en tietenkään!
← Edellinen (Numerot ja laskeminen) Sisällysluettelo Seuraava (Erikoisilmaisut) →