← Edellinen (Partikkeleiden esittely) | | Sisällysluettelo | | Seuraava (Perusasiat verbeistä) → |
Adjektiiviharjoitukset |
(1) 静かな人。- Hiljainen ihminen.
Sen lisäksi, että na-adjektiivi voi määrittää substantiivia suoraan 「な」-kopulan avulla, voidaan myös sanoa, että substantiivi on adjektiivi käyttämällä teema- tai tunniste-partikkelia lauserakenteessa [substantiivi] [partikkeli] [adjektiivi] (Esimerkiksi 「人は静か」 eli "Ihminen on hiljainen"). Tämä on käytännössä katsoen sama asia kuin olemisen ilmaiseminen substantiivien avulla, minkä olemmekin jo käsitelleet kahdessa edellisessä osiossa. Kuitenkaan siinä, että substantiivit olisivat adjektiiveja, ei ole mitään järkeä eli rakennetta [adjektiivi] [partikkeli] [substantiivi] ei voida käyttää (Esimerkiksi 「静かが人」eli "hiljainen on henkilö"). Tämä on kuitenkin varsin ilmeistä, sillä vaikka ihminen voi olla hiljainen niin siinä, että hiljainen olisi ihminen, ei ole mitään tolkkua.
(1) 友達は親切。- Ystävä on kiltti.
(2) 友達は親切な人。- Mitä tulee ystävän, on kiltti ihminen. (Ystävä on kiltti ihminen.)
Muistathan, että na-adjektiivit voivat käyttäytyä lähes tulkoon samalla tavalla kuin substantiivit? No, nytpähän näet tämän seuraavissa esimerkeissä.
(1) ペッカは魚が好きだ。- Mitä Pekkaan tulee, kala on miellyttävä. (Pekka tykkää kalasta.)
(2) ペッカは魚が好きじゃない。- Mitä Pekkaan tulee, kala ei ole miellyttävä. (Pekka ei tykkää kalasta.)
(3) ペッカは魚が好きだった。- Mitä Pekkaan tulee, kala oli miellyttävä. (Pekka tykkäsi kalasta.)
(4) ペッカは魚が好きじゃなかった。- Mitä Pekkaan tulee, kala ei ollut miellyttävä. (Pekka ei tykännyt kalasta.)
Näyttävätkö taivutukset tutuilta? Niiden ainakin pitäisi, jos olet huomioinut substantiivien olemisen taivutusta käsittelevän osion. Jos se, että "tykätä" on adjektiivi eikä verbi japanin kielessä, jäi vaivaamaan, niin voidaan ajatella 「好き」:n tarkoittavan vain "miellyttävä, mukava, toivottu, houkutteleva". Tässä nähdään myös hyvä esimerkki siitä kuinka teema- ja tunniste-partikkeli toimivat nätisti sopusoinnussa. Lause käsittelee aihetta "Pekka" ja tunniste-partikkelin määrittämä subjekti "kala" kertoo tarkalleen sen mistä Pekka tykkää.
Kolmea viimeistä taivutusta voidaan myös käyttää substantiivin suorassa määrittämisessä (muistathan liittää partikkelin 「な」 myönteiseen ei-menneeseen muotoon).
(1) 魚が好きなタイプ。- Kala on miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka pitää kalasta)
(2) 魚が好きじゃないタイプ。- Kala ei ole miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka ei pidä kalasta)
(3) 魚が好きだったタイプ。- Kala oli miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka piti kalasta)
(4) 魚が好きじゃなかったタイプ。- Kala ei ollut miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka ei pitänyt kalasta.)
Edellisissä esimerkeissä koko lauseke 「魚が好き」、「魚が好きじゃない」 jne. määrittää sanaa "tyyppi" ja kertoo sen tyyppisistä (henkilöistä), jotka pitävät tai eivät pidä kalasta. Tämän kaltaiset lauseet ovat käteviä, koska 「タイプは魚が好きだ。」 tarkoitaisi "Tyyppi pitää kalasta", jossa ei ole taaskaan kovin paljon järkeä.
Myös kokonaista kuvailevaa lausetta voidaan käsitellä yhtenä substantiivina. Voimme sanoa esimerkiksi kokonaisen lauseekkeen teemalla miellyttävä, kuten seuraavassa esimerkissä.
(1) 魚が好きじゃないタイプは、肉が好きだ。
- Mitä tulee kala ei ole miellyttävä tyyppiin, on liha on miellyttävä. (Sen tyyppiset (ihmiset), jotka eivät pidä kalasta, pitävät lihasta.)
Muistatko kuinka substantiivien olemisen ilmaisun kielteinen taivutus päättyi myöskin tavuun 「い」(じゃない)? No, i-adjektiiveja voidaan käsitellä samalla tavalla kuin substantiivien olemisen kielteistä taivutusta. Ja aivan kuten substantiivien olemisen kielteisessä taivutuksessakin, i-adjektiivien loppuun ei voida liittää kopulaa 「だ」 kuten substantiiveihin ja na-adjektiiveihin voidaan.
I-adjektiivien loppuun EI voi liittää kopulaa 「だ」. |
Nyt kun tuo asia on selvitetty, voimme opetella i-adjektiivien taivutussäännöt. Taivutussääntöihin sisältyy kaksi uutta sääntöä. Kielteisessä muodossa viimeinen 「い」 tipautetaan pois ja lisätään 「くない」 ja menneessä muodossa 「い」:n tilalle liitetään 「かった」. Koska 「くない」 loppuu myöskin tavuun 「い」, kieltomuotoa voidaan kohdella kuten mitä tahansa i-adjektiivia. Sen takia kielteisen menneen muodon taivutussääntö on sama kuin myönteisen menneen muodon.
Myönteinen | Kielteinen | |
Ei-mennyt | 高い | 高くない |
Mennyt | 高かった | 高くなかった |
Substantiiveja voidaan määrittää liittämällä substantiivi adjektiivin perään.
(1) 高いビル。- Korkea rakennus.
(2) 高くないビル。- Ei korkea rakennus. (Rakennus, joka ei ole korkea.)
(3) 高かったビル。- Oli korkea rakennus. (Rakennus, joka oli korkea)
(4) 高くなかったビル。- Ei ollut korkea rakennus. (Rakennus, joka ei ollut korkea.)
Useita, missä tahansa taivutusmuodossa olevia adjektiiveja voidaan laittaa peräkkäin missä tahansa järjestyksessä.
(1) 静かな高いビル。- Rauhallinen, korkea rakennus.
(2) 高くない静かなビル。- Ei korkea, rauhallinen rakennus.
Huomaa, että i-adjektiivia käyttäen voidaan tehdä samanlaisia substantiivia kuvailevia lauseita kuin na-adjektiiveja käyttäen. Ainoa ero on tietysti se, ettei kopulaa 「な」 tarvita substantiivin suoraan määrittämiseen. Seuraavassa esimerkissä lauseke 「値段が高い」 määrittää suoraan substantiivia 「レストラン」.
(1) 値段が高いレストランはあまり好きじゃない。
- Mitä tulee korkea hintaiseen ravintolaan, ei kovin miellyttävä. (En pidä ravintoloista, joiden hinnat ovat korkeat.)
Toinen adjektiivi, joka toimii samanlailla, on 「かっこいい」, koska se on lyhennetty versio kahdesta yhteen liitetystä sanasta: 「格好」 ja 「いい」. Koska se päättyy sanaan 「いい」, myös sen taivutukset ovat vastaavat.
|
|
Pidäthän huolta siitä, että johdat kaikki taivutukset muodosta 「よい」 etkä muodosta 「いい」.
(1) 値段があんまりよくない。
- Hinta ei ole kovin hyvä.
(2) 彼はかっこよかった!
- Hän oli tosi cool!