This work is licensed under a Creative Commons License.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas (
)
| ← Edellinen (Lauseliitot) | Sisällysluettelo | Seuraava (Potentiaali) → |
Tämä 「いる」 on sama olemassaoloa kuvaava ru-verbi, jota käsiteltiin ensimmäisen kerran kielteiset verbit osassa. Tällä kertaa ei tarvitse kuitenkaan huolia siitä onko subjekti elollinen vai eloton.
| Myönteinen | Kielteinen | |||
|---|---|---|---|---|
| Ei-mennyt | 読んでいる | on lukemassa | 読んでいない | ei ole lukemassa |
| Mennyt | 読んでいた | oli lukemassa | 読んでいなかった | ei ollut lukemassa |
（１） 友達は何をしているの？- Mitä ystävä on tekemässä?
（２） 昼ご飯を食べている。- (Ystävä) on syömässä lounasta.
Huomaa, että kun verbi on muutettu ru-verbiksi, niin sille voidaan tehdä kaikki normaalit taivutukset. Esimerkeissä nähdään masu-muodon ja yksinkertaisen kielteisen muodon taivutukset.
（１） 何を読んでいる？- Mitä olet lukemassa?
（２） 教科書を読んでいます。- Olen lukemassa oppikirjaa.
（１） 話を聞いていますか。- Kuunteletko minua? (kirj: Kuunteletko tarinaa?)
（２） ううん、聞いていない。- Ei, en kuuntele.
Koska ihmiset ovat yleensä liian laiskoja kiepauttamaan kieltään ääntääkseen 「い」:n kunnolla, tuttavallisemmissa tilanteissa 「い」 putoaa yleensä yksinkertaisesti kokonaan pois. Tämä edistää puhumisen mukavuutta ja helppoutta. Jos ollaan taas kirjoittamassa esseetä tai tutkielmaa, on 「い」 muistettava aina kirjoittaa. Seuraavaksi lyhennetyt versiot edellisistä esimerkeistä.
（１） 友達は何をしてるの？- Mitä ystävä on tekemässä?
（２） 昼ご飯を食べてる。- (Ystävä) on syömässä lounasta.
（１） 何を読んでる？- Mitä olet lukemassa?
（２） 教科書を読んでいます。- Olen lukemassa oppikirjaa.
（１） 話を聞いていますか。- Kuunteletko minua? (kirj: Kuunteletko tarinaa?)
（２） ううん、聞いてない。- Ei, en kuuntele.
Huomaa, että en tipauttanut 「い」:tä pois kohteliaassa muodossa. Vaikka ihmiset todellakin jättävät 「い」:n ääntämättä myös kohteliaassa muodossa, voi olla, että haluat kuitenkin ensin totutella sanomaan asiat oikealla tavalla ennen kuin alat lipsumaan tuttavallisiin lyhennyksiin. Yllätyt varmasti tuttavallisen puheen laajasta lyhennysten määrästä. (Saatat myöskin yllättyä siitä kuinka pitkäksi kaikki käy todella kohteliaassa puheessa.) Periaatteessa lyhennykset saadaan olemalla laiskoja ja sitomalla kaikki äänteet yhteen. Partikkeleita tökitään myöskin pois tieltä oikealla ja vasemmalla.
Esimerkiksi:
（１） 何をしているの？(Onpa nuo partikkelit aina niin vaivalloisia sanoa...)
（２） 何しているの？ (Ugh, inhoan tuota kaikkien vokaalien ääntämistä.)
（３） 何してんの？ (Ah, täydellistä.)
「知る」
「知る」 tarkoitaa "tietää" ja se on tavallinen toimintaa kuvaava verbi. Toisin sanoen, minä "tiesin" (toiminta) jotain joten nyt tiedän sen (tila). Tämän takia suomen kielen sana "tietää" on oikeastaan jatkuva tila japaniksi, nimittäin 「知っている」
「知る」 vs 「分かる」
"Ymmärtää" tarkoittava 「分かる」 saataa näyttää joissain tapauksissa samankaltaiselta kuin 「知る」. "Tietämisen" ja "ymmärtämisen" välillä on kuitenkin eroa. Yritä siis olla sotkematta 「知っている」:a ja 「分かっている」:a toisiinsa. 「分かっている」 tarkoittaa sitä, että olet jo ymmärtämisen tilassa, toisin sanoen tajusit asian jo. Väärinkäytettynä se saattaa kuulostaa varsin tärkeilevältä ("Joo, joo, tajusin jo!"). Toisaalta 「知っている」 tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tiedät jotain.
（１） 今日、知りました。- Sain sen selville tänään. (Suoritin tietämiseen johtavan teon tänään.)
（２） この歌を知っていますか？- Tiedätkö tämän laulun?
（３） 道は分かりますか。- Tiedätkö/tunnetko tien? (kirj.: Ymmärrätkö tien?)
（４） はい、はい、分かった、分かった。 - Kyllä, kyllä, ymmärsin jo.
Liikeverbit (行く、来る jne.)
Olisi ehkä järkeenkäypää olettaa tekojen 「行っている」 ja 「来ている」 tarkoittavan "olla tulemassa" ja "olla menemässä". Valitettavasti asia ei olekaan näin. Liikettä kuvaavien verbien 「～ている」-muoto on ennemminkin kuin tekojen sarja, jota käsittelimme edellisessä osiossa. Liike on suoritettu loppuun ja nyt ollaan tässä loppuunsaatetussa tilassa. (Muista, että 「いる」 on olemassa olemisen verbi eläville ja liikkuville olennoille ja asioille.) Voi olla avuksi ajatella asiaa kahtena erillisenä ja peräkkäisenä tekona: 「行って」 ja 「いる」.
（１） 鈴木さんはどこですか。- Missä Suzuki on?
（２） もう、家に帰っている。- Hän on jo kotona. (Meni jo kotiin ja on siellä nyt)
（３） 先に行っているよ。- Menen edeltä. (Menen ja olen siellä ennen sinua)
（４） 美恵ちゃんは、もう来ているよ。- Miehän on jo täällä. (Mie tuli ja on jo täällä.)
Koska tämä kielioppirakenne kuvaa suoritetun teon tilaa, on yleistä nähdä käytettävän partikkeleita 「は」 ja 「も」 partikkelin 「を」 sijaan.
（１） 準備はどうですか。- Miten valmistelut sujuvat?
（２） 準備は、もうしてあるよ。 - Valmistelut on jo tehty.
（１） 旅行の計画は終った？- Onko matkasuunnitelmat tehty?
（２） うん、切符を買ったし、ホテルの予約もしてある。- Joo-o, en vain ostanut lippuja, mutta hoidin myös hotellivaraukset.
（１） 晩ご飯を作っておく。- Teen illallista (etukäteen tulevaa varten).
（２） 電池を買っておきます。- Ostan pattereita (tulevaisuuden varalle).
Ääntämisen helpottamiseksi 「ておく」 lyhennetään usein 「～とく」:ksi.
（１） 晩ご飯を作っとく。- Teen illallista (etukäteen tulevaa varten).
（２） 電池を買っときます。- Ostan pattereita (tulevaisuuden varalle).
（１） 鉛筆を持っている？- Onko sinulla lyijykynää?
（２） 鉛筆を学校へ持っていく？- Vietkö lyijykynän kouluun?
（３） 鉛筆を家に持ってくる？- Tuotko lyijykynän kotiin?
Nähin esimerkkeihin voi tulla enemmän tolkkua, jos niitä ajattelee tekojen sarjana: "pidellä ja mennä" tai "pidellä ja tulla". Tässä muutama esimerkki lisää.
（１） お父さんは、早く帰ってきました。- Isä tuli aikaisin kotiin.
（２） 駅の方へ走っていった。- Hän meni juosten aseman suuntaan.
Liikeverbejä voidaan myös käyttää ajanilmaisuissa jotain hetkeä kohti liikkumisessa tai nykyhetkeen tulemisessa.
（１） 冬に入って、コートを着ている人が増えていきます。
- Kun talvi tulee, takkia käyttävät henkilöt lisääntyvät (kohti talvea).
（２） 一生懸命、頑張っていく！
- Yritän parhaani (kohti tulevaa) kaikin voimin!
（３） 色々な人と付き合ってきたけど、いい人はまだ見つからない。
- Olen seurustellut (tähän mennessä) monien ihmisten kanssa, mutta se oikea ei ole vielä löytynyt.
（４） 日本語をずっと前から勉強してきて、結局はやめた。
- Opiskelin japania pitkän aikaa sitten (ja siitä lähtien) ja loppujen lopuksi lopetin.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas ()