Mittaamattoman monimutkaista

← Edellinen (Kysymysten esittäminen) | Sisällysluettelo | Seuraava (Muita te-muodon käyttötarkoituksia) →



Lauseliitot

Tässä osiossa opimme monia eri tapoja siihen kuinka yhdistää useampia yksikertaisia lauseita yhdeksi monimutkaisemmaksi lauseeksi. Opimme esimerkiksi kuinka ilmaistaan useampia tekemisiä tai olotiloja linkittämällä erillisiä lauseita yhteen. Toisin sanoen nyt opitaan kuinka yhdistetään kaksi erillistä lausetta, "minä juoksin" ja "minä söin", lauseeksi "minä juoksin ja söin". Opimme myös kuinka sama homma tehdään adjektiiveille ja substantiiveille. (Esim. Hän on rikas, komea ja hurmaava)

Useiden olotilojen ilmaiseminen samassa lauseessa

Henkilöä tai esinnettä kuvaavien substantiivi- ja adjektiiviketjujen yhteen liittäminen on todella helppoa. Jos haluamme sanoa suomeksi vaikkapa "Hän on X. Hän on Y. Hän on Z", sanotaan yleensä mieluummin "Hän on X, Y ja Z", koska kaikissa kolmessa lauseessa on sama subjekti. Japanissa voidaan tehdä sama asia taivuttamalla substantiivia tai adjektiivia. Ketjun viimeinen substantiivi tai adjektiivi säilyy samassa muodossa kuin aikaisemminkin.
Kuinka liitetään yhteen useampia substantiiveja ja adjektiiveja

Esimerkit

(1) 部屋は、きれい静かとても好き
- Huoneeni on siisti, hiljainen ja pidän siitä paljon.

(2) 彼女は、学生じゃなくて先生だ。
- Hän ei ole opiskelija, vaan opettaja.

(3) 田中さんは、お金持ちかっこよくて魅力的ですね。
- Tanaka-san on rikas, komea ja hurmaava, eikö olekin?

Kuten varmasti huomasitkin, 「お金持ち」:n liitetty 「で」 ei voi ilmiselvästi tässä tapauksessa olla konteksti-partikkeli 「で」, koska lauseessa ei ole verbiä. Voi olla kätevää ajatella 「で」:tä kopulan 「だ」 ketjuuntumaan kykenevänä korvikkeena.

Useiden verbien käyttäminen samassa lauseessa te-muodon avulla

Vastaavalla tavalla voidaan ilmaista useita tekemisiä samassa lauseessa. Ne tulkitaan yleensä peräkkäisten tapahtumien jatkumoksi (Tein ensin [X], sen jälkeen tein [Y] ja loppujen lopuksi tein vielä [Z]). Te-muotoja on kaksi: myönteinen ja kielteinen. Lauseen viimeisen verbin aikamuoto määrittää koko lauseen aikamuodon.
Kuinka liitetään yhteen useampia verbejä
  1. Myönteinen: Taivuta ensin verbi menneeseen muotoonsa ja korvaa viimeinen 「た」 「て」:llä tai 「だ」 「で」:llä. Tätä muotoa kutsutaan usein nimellä te-muoto vaikka se voikin joskus olla myös 'de' .
  2. Kielteinen: Samoin kuin i-adjektiivien kohdalla, korvaa viimeinen 「い」 「くて」:lla.
Esimerkkitaivutuksia
MennytmuotoTe-muoto
食べ 食べ
行っ 行っ
遊ん 遊ん
飲ん 飲ん
      
KielteinenTe-muoto
食べな 食べなくて
行かな 行かなくて
しな しなくて
遊ばな 遊ばなくて
飲まな 飲まなくて

Esimerkit

(1) 食堂行って昼ご飯食べて昼寝する
- Menen kahvilaan, syön lounasta ja sen jälkeen otan päiväunet.

(2) 食堂行って昼ご飯食べて昼寝した
- Menin kahvilaan, söin lounasta ja sen jälkeen otin päiväunet.

(3) 時間ありまして映画見ました
- Minulla oli aikaa ja katsoin elokuvan.

Syyn ja seurauksen ilmaiseminen 「から」:n ja 「ので」:n avulla

Kaksi lausetta voidaan yhdistää syyn ilmaisemiseksi yhteen 「から」:n avulla. Lauseiden täytyy aina olla järjestyksessä [syy] から [seuraus]. Kun syynä on taivuttamaton substantiivi tai na-adjektiivi, on sen perään lisättävä kopula 「だ」 ilmaisemaan täsmällistä syytä (「(substantiivi/na-adjektiivi)から」). Jos väitteentekevä 「だ」 unohtuu lisätä ennen 「から」:a, kuulostaa lauseen 「から」 samalta kuin Partikkelit 2:ssa esitelty "lähtien"-「から」.

Esimerkit

(1) 時間なかったからパーティーに行きませんでした
- Koska minulla ei ollut aikaa, en mennyt juhliin.

(2) 友達からプレゼント来た
- Lahja tuli ystävältä.

(3) 友達だからプレゼント来た
- Lahja tuli, koska (henkilö on) ystävä. (Hieman oudon kuuloinen lause.)

Joko syy tai seuraus voidaan jättää pois, jos se selviää muuten kontekstista. Kohteliaassa tyylissä 「から」:a voidaan käsitellä kuten tavallista substantiivia ja lisätä sen perään 「です」. Kun syy jätetään pois, on lauseeseen kuitenkin sisällytettävä väitteentekevä 「だ」 tai kopula 「です」.

田中さん) どうしてパーティー行きませんでしたか。- Miksi et mennyt juhliin?
山田さん) 時間なかったからです。- Koska minulla ei ollut aikaa.

一郎) パーティー行かなかったの?- Etkö mennyt juhliin?
直子) うん、時間なかったから。- Joo, koska ei ollut aikaa.

(1) 時間なかった。- Minulla ei ollut aikaa.
(2) だからパーティー行かなかったの? - Senkö takia et mennyt juhliin?

Huomaa, että 山田さん ja 直子 olisivat voineet käyttää selittävää 「の」-partikkelia saman asian ilmaisemiseen. Toisin sanoen, 山田さん olisi voinut myös sanoa 「時間なかったのです」 tai 「時間なかったんです」 kun taas 直子 olisi voinut sanoa 「時間なかったの」 (sillä oletuksella, että hän haluaa käyttää naisellisempaa muotoa). Itse asiassa 「ので」 on mahdollisesti saanut alkunsa juuri edellisestä. Oletetaan, että haluamme yhdistää kaksi lausetta: 「時間なかったのだ」 ja 「パーティー行かなかった」. Muista, että partikkelia 「の」 voidaan käsitellä samoin kuin substantiiveja, joten voimme hyödyntää sitä mitä juuri opimme aikaisemmin tämän osion alussa.

(1) 時間なかったのだ+パーティー行かなかった
muuttuu muotoon:
(2) 時間なかったのでパーティー行かなかった

Totta puhuen 「ので」 ja 「から」 ovat lähestulkoon täysin keskenään vaihtokelpoiset, lukuun ottamatta muutamia hienoisia eroja. 「から」 toteaa yksiselitteisesti, että edeltävä lause on syy johonkin kun taas 「ので」 vain ydistää kahta lausetta, joista ensimmäisessä on selittävä sävy. Tämä on jotain mitä kutsun kausaalisuudeksi, jossa tapahtui [X] ja sen vuoksi sattui [Y]. Tämä eroaa hieman 「から」:sta, jossa [Y] sattui yksitulkintaisesti koska ensin tapahtui [X]. Tämän eroavaisuuden takia 「ので」 kuulostaa pehmeämmältä ja hieman kohteliaammalta ja sitä käytetään mieluummin kuin 「から」:a kun selitetään syytä jonkin epäkohteliaana pidetyn asian tekemiselle.

(1) ちょっと忙しいのでそろそろ失礼します
- Koska minulla on hieman kiire, alan tehdä pian lähtöä.
(「失礼します」, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "tehdä epäkohteliaisuus", on yleisesti käytetty kohtelias tapa ilmoittaa lähdöstään tai häiritä jotain kesken tämän tekemisten.)

Muistutus: Älä unohda, että selittävä 「の」 vaatii kopulan 「な」 taivuttamattomien substantiivien ja na-adjektiivien kanssa. Katso Partikkelit 3 palauttaeksesi mieleesi miksi.

(1) 学生ので、お金ないんです。
- Koska olen opiskelija, minulla ei ole rahaa. (kirj: ei ole rahaa).

(2) ここ静かので、とても穏やかです。
- Koska täällä on hiljaista, on hyvin rauhallista.

(3) ので、友達会う時間ない
- Sen takia (minulla) ei ole aikaa tavata ystäviä.

Aivan kuten selittävä 「の」 voidaan lyhentää muotoon 「ん」, puhuttaessa 「ので」 voi muuttua muotoon 「んで」 ihan vain sen takia, että on helpompi sitoa äänteet yhteen kuin ääntää äänne / o /.

(1) 時間なかったんでパーティー行かなかった
- En mennyt juhliin, koska ei ollut aikaa.

(2) ここ静かんでとても穏やかです。
- Koska täällä on hiljaista, on hyvin rauhallista.

(3) なんで友達会う時間ない
- Sen takia (minulla) ei ole aikaa tavata ystäviä.

「のに」:n käyttäminen merkityksessä "huolimatta"

Kieliopillisesti 「のに」 toimii täsmälleen samalla tavalla kuin 「ので」. Kun sitä käytetään sitomaan yhteen kaksi erillistä lausetta, merkitsee se "[Lause 1] huolimatta siitä, että [Lause 2]." Järjestys on kuitenkin käänteinen: [Lause 2]のに[Lause 1].

Esimerkit

(1) 毎日運動したのに全然痩せなかった
- Vaikka harrastin liikuntaa joka päivä, en laihtunut ollenkaan.

(2) 学生のに彼女勉強しない
- Siitä huolimatta, että hän on opiskelija, hän ei opiskele.

Ristiriidan ilmaiseminen 「が」:n ja 「けど」:n avulla

Samalla tavoin käytettynä kuin 「から」 ja 「ので」, myös 「が」 ja 「けど」 liittävät kaksi lausetta yhteen, mutta tällä kertaa ilmaisten ristiriitaisuutta. Aivan kuten 「から」:nkin kanssa, substantiivien ja na-adjektiivien kanssa tarvitaan väitteentekevä 「だ」. Ja kuten 「から」:n ja 「ので」:n tapausessa, syy voidaan jättää pois.

Esimerkit

(1) デパート行きました何も欲しくなかったです。
- Menin tavarataloon, mutta siellä ei ollut mitään mitä olisin halunnut.

(2) 友達聞いたけど知らなかった
- Kysyin (tai kuulin) ystävältä, mutta hän (tai minä) ei tiennyt.

(3) 今日だけど明日忙しい
- Olen vapaa tänään, mutta huomenna olen kiireinen.

(4) だけどまだ好きなの。
- Voi olla niin, mutta itseasiassa pidän hänestä yhä. (selittävä, naisellinen sävy)

Tämä voi tuntua hieman oudolta, mutta 「聞く」 voi tarkoittaa joko "kuulla" tai "kysyä". Tämän voisi luulla olevan hämmentävää, mutta sanan merkitys tulee yleensä hyvin selväksi kontekstista. Esimerkissä (2) oletamme, ettei ystävä tiennyt, joten puhuja oli mahdollisesti kysymässä ystävältä. Taas kerran näämme kontekstin tärkeyden japanissa, sillä tämä lause voi tarkoittaa myös "Kuulin ystävältä, mutta en tiennyt" koska siinä ei ole subjektia eikä teemaa.

Samalla lailla kuin 「から」:n ja 「ので」:n tapauksessa, 「が」 on pehmeämpi ja hieman kohteliaampi kuin 「けど」. Vaikka tämä ei ole itsessään mikään sääntö, niin on kuitenkin yleisempää nähdä 「が」:ta käytettävän 「~ます」- tai 「~です」-päätteiden kanssa ja 「けど」:a taas käytettävän tavallisen pelkistetyn tyylin kanssa. Muodollisempi versio 「けど」:sta on 「けれど」 ja tästä vieläkin muodollisempi versio on 「けれども」, jonka tulemme näkemään myöhemmin muodollisten ilmausten yhteydessä.

Toisin kuin suomen sana "mutta", 「けど」 ja 「が」 eivät aina ilmaise suoraa ristiriitaa. Sitä käytetään usein vain yleisenä kahden tai useamman lauseen yhdistäjänä, erityisesti kun ollaan esittelemässä uutta puheenaihetta. Esimerkiksi seuraavissa lauseissa ei ole varsinaista ristiriitaa ja 「が」:ta ja 「けど」:a käytetään vain yksinkertaisesti lauseiden yhdistämiseksi toisiinsa. Joskus siis suomen "ja" on siis oikeampi käännös kuin "mutta".

(1) デパート行きましたいいたくさんありました
- Menin tavarataloon ja siellä oli paljon kivoja tavaroita.

(2) マトリックス見たけど面白かった
- Katsoin Matrixin ja se oli kiinnostava.

Useiden syiden ilmaiseminen 「し」:n avulla

Kun halutaan listata useiden olotilojen tai tekojen syitä, voidaan se tehdä lisäämällä 「し」 jokaisen sivulauseen loppuun. 「し」 on hyvin samanlainen kuin partikkeli 「や」, paitsi että se listaa syitä olotiloille ja verbeille. Taas kerran kopulaa 「だ」 on käytettävä taivuttamattomien substantiivien ja na-adjektiivien kanssa. Katsotaanpa joitain esimerkkejä.

(1) どうして友達じゃないんですか?- Miksi (hän) ei ole ystävä(si)? (hakee selitystä)
(2) 先生だし年上だし・・・。- No, hän on opettaja ja vanhempi...
(Koska hän on opettaja ja vielä minua vanhempikin.)

(1) どうして好きなの?- Miksi pidät hänestä?
(2) 優しいかっこいい面白いから。- Koska hän on kiltti, komea ja kiinnostava (muun muassa).
(Koska hän ei ole ainoastaan kiltti vaan samalla mm. myös komea ja kiinnostava)

Huomaa, että voidaan sanoa myös 「優しくてかっこよくて面白いから。」, mutta kuten partikkelien 「と」 ja 「や」 välisessä erossa, 「し」 antaa ymmärtää, että voi olla myös muita syitä.

Useiden tekemisten tai tilojen ilmaiseminen 「~たりする」:n avulla

Tämä on verbi-versio 「や」-partikkelista. Verbeistä on mahdollista tehdä esimerkkilista otoksena suuremmasta listasta taivuttamalla jokainen verbi menneeseen muotoon ja lisäämällä loppuun 「り」. Aivan viimeiseksi tulee verbi 「する」. Aivan kuten 「や」-partikkelinkin tapauksessa, viimeinen verbi määrää lauseen aikamuodon ja tässä tapauksessa tuo viimeinen verbi on aina 「する」 (koska se on liitettävä lauseen loppuun).

Samaa kielioppirakennetta voidaan käyttää myös kopulan kanssa ilmaisemaan sitä, että ollaan joitain asioita satunnaisina aikoina otoksena suuremmasta listasta. Aivan kuten verbeissäkin, kopula taivutetaan menneeseen muotoonsa ja siihen liitetään 「り」. Lopuksi liitetään vielä lauseen loppuun verbi 「する」.

Säännöt verbilistan esittämiseksi otoksena suuremmasta listasta rakenteen 「~たりする」 avulla

(1) 映画見たり読んだり昼寝したりする
- Teen muun muassa sellaisia asioita kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.

(2) この大学授業簡単だったり難しかったりする
- Tämän yliopiston luennot ovat joskus helppoja ja joskus vaikeita (ja joskus ehkä jotain muuta).

Huom! 「この大学授業簡単だし難しい。」 tarkoittaa "Tämän yliopiston luennot ovat helppoja ja samalla vaikeita".

Lauseen viimeinen 「する」 määrää koko lauseen aikamuodon ja määrittää sen onko lause myönteinen vai kielteinen.

(3) 映画見たり読んだりした
- Tein mm. sellaisia asioita kuin kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.

(4) 映画見たり読んだりしない
- En tee mm. sellaisia asioita kuin kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.

(5) 映画見たり読んだりしなかった
- En tehnyt mm. sellaisia asioita kuin kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.

← Edellinen (Kysymysten esittäminen) Sisällysluettelo Seuraava (Muita te-muodon käyttötarkoituksia) →