Konditionaalit

Yhteenveto

Kuinka sanoa "jos" japaniksi
Luonnollisen seurauksen ilmaiseminen 「と」:n avulla
Kontekstikonditionaalin ilmaiseminen 「なら（ば）」:n avulla
Yleisen konditionaalin ilmaiseminen 「ば」:n avulla
Menneen konditionaalin ilmaiseminen 「たら（ば）」:n avulla
Kuinka 「もし」 sopii tähän kaikkeen?

Kuinka sanoa "jos" japaniksi

Tämä koko osio on omistettu sille kuinka sanotaan "jos" japaniksi. Voi kun se olisikin niin helppoa kuin suomeksi. Japanissa on neljä (kyllä, neljä) eri tapaa sanoa "jos". Onneksi taivutuksia on kuitenkin vähän ja ne ovat helppoja, erityisesti siksi, koska niiden kanssa ei tarvitse huolehtia aikamuodoista.

Luonnollisen seurauksen ilmaiseminen 「と」:n avulla

Käymme ensimmäisenä läpi yksinkertaisimman "jos"-vaihtoehdon, mikä on luonnollisen seurauksen konditionaali. Tämä tarkoittaa sitä, että jos [X] tapahtuu, niin [Y] tapahtuu tämän luonnollisena seurauksena. Ei vain ole muita mahdollisuuksia. Jos pudotan pallon, se putoaa maahan. Jos laitan valot pois päältä yöllä, tulee pimeää. Tämän tyyppisiä koditionaaleja voidaan ilmaista seuraavalla tavalla:

「と」-konditionaalin käyttösäännöt

Liitä 「と」 ehtoon ja lisää perään tulos, joka tapahtuu, jos ehto täyttyy.
= [Ehto] + と + [Tulos]
Olemisen ilmaisun on oltava yksiselitteinen
= [Olemisen ilmaisu] + だと + [Tulos]

Esimerkkejä

（１）　ボールを落すと落ちる。
- Jos pudotat pallon, se putoaa.

（２）　電気を消すと暗くなる。
- Jos laitat valot pois päältä, tulee pimeää.

Edelliset esimerkit demonstroivat sitä kuin 「と」:ta käytetään ilmaisemaan luonnollista seurausta. Vaikkei toteamus olisikaan itsessään luonnollinen seuraus, niin 「と」 kertoo kuulijoille, että sen odotetaan joka tapauksessa olevan luonnollinen seuraus.

（１）　学校に行かないと友達と会えないよ。
- Jos et mene kouluun, niin etpähän voi tavata ystäviäsi.

（２）　たくさん食べると太るよ。
- Jos syöt paljon, lihot aivan varmasti.

（３）　先生だと、きっと年上なんじゃないですか？
- Jos hän on opettaja, niin hän on varmasti vanhempi, eikö niin?

"Varmasti"-kohta on 「と」:n mukaan tuoma merkitys. Puhuja sanoo, että seuraavat ehdot tapahtuvat, mitä sitten sattuukin. Kuten viimeisestä esimerkistä voidaan nähdä, jos konditionaali on olemisen ilmaus, on se ilmaistava täsmällisesti käyttämällä 「だ」:ta. Tämä pätee kaikkiin taivuttamattomiin substantiiveihin ja na-adjektiiveihin, mihin oletkin jo varmaan tottunut tähän mennessä. Tämä auttaa myös erottamaan tämän kielioppirakenteen muista 「と」-tyypeistä.

Kontekstikonditionaalin ilmaiseminen 「なら（ば）」:n avulla

Toinen suhteellisen helposti ymmärrettävä "jos"-laji on kontekstikonditionaali. Tätä partikkelia voidaan käyttää ilmaisemaan mitä tapahtuu jos tietyn kontekstin (asiayhteyden) ehdot täyttyvät. Jos halutaan esimerkiksi sanoa "No, jos kaikki ovat menossa, niin minäkin menen", käytetään 「なら」-kohditionaalia, koska sinä menet siinä kontekstissa (tapauksessa) että kaikki muutkin menevät. Kontekstikonditionaali vaatii aina kontekstin, jossa konditionaali tapahtuu. Tätä konditionaalia käytetään esimerkiksi kun sanotaan vaikkapa "Jos siitä puhutaan..." tai "Jos asian on noin, niin sitten..."

Tavallaan tämä konditionaali selittää sitä mitä tapahtuu, jos oletetaan tietyn ehdon täyttyvän. Toisin sanoen siis:"Jos otetaan huomioon tietty konteksti, niin näin tulee käymään". Edellisen vaikutus näkyy esimerkkien suomennoksissa "jos otetaan huomioon se seikka"-käännöksenä.

「なら」 liitetään sen kontekstin perään, jonka seurauksena konditionaali tapahtuu. Kaava on sama kuin 「と」-konditionaalissakin, mutta väitetteen tekevää 「だ」:ta ei pidä kuitenkaan ottaa mukaan.

Kontekstikonditionaali 「なら」:n käyttösäännöt

Liitä 「なら」 kontekstiin, jonka seurauksena konditionaali täytyy
= [Oletettu konteksti] + なら + [Tulos]
Älä liitä väitteen tekevää 「だ」-kopulaa.

Esimerkit

（１）　みんなが行くなら私も行く。
- Jos otetaan huomioon se seikka, että muutkin menevät, niin silloin minäkin menen.

（２）　リーサさんが言うなら問題ないよ。
- Jos otetaan huomioon se seikka, että Liisa sanoo niin, niin eihän tässä ole mitään ongelmaa.

Esimerkkikeskustelu

リーサ）　図書館はどこですか。
- Missä kirjasto on?

ペッカ）　図書館なら、あそこです。
- Jos otetaan huomioon se seikka, että kyse on kirjastosta, niin se on tuolla.

Seuraava lause on väärin.
（誤）　図書館だならあそこです。

Pelkän 「なら」:n sijasta voidaan päättää käyttää myös pidempää muotoa 「ならば」. Se tarkoittaa täsmälleen samaa asiaa, paitsi että siinä on muodollisempi sävy.

Yleisen konditionaalin ilmaiseminen 「ば」:n avulla

Seuraava konditionaali ilmaiseen yksinkertaisesti vain tavallista "jos":ia ilman mitään oletuksia tai sisäänrakennettuja merkityksiä. Sitä ei voida kuitenkaan käyttää substantiivien ja na-adjektiivien kanssa. Taivutusta ajatellen 「ば」-konditionaali on melko helppo. Verbeissä, kuten potentiaalimuodossakin, vaihdetaan viimeinen / u /-äänne / e /-äänteeseen, mutta sen sijaan että loppuun liitettäisiin 「る」 liitetäänkin 「ば」. Tämä sääntö pätee myös ru-verbeihin. I-adjektiiveissa ja 「ない」-loppuisissa kielteisissä verbeissä, otetaan pois viimeinen 「い」 ja lisätään sen tilalle 「ければ」.

「ば」-konditionaalin taivutussäännöt

Vaihda verbin viimeinen / u /-äänne vastaavaan / e /-äänteeseen, kuten potentiaalimuodossa, ja liitä loppuun 「ば」
（例）食べる　→　食べれ → 食べれば
（例）待つ　→　待て → 待てば
Pudota i-adjektiiveista ja 「ない」-loppuisissa kielteisistä verbeistä viimeinen 「い」 ja liitä loppuun 「ければ」.
（例）おかしい　→　おかしければ
（例）ない　→　なければ

Esimerkit

（１）　友達に会えれば、買い物に行きます。
- Jos tapaan ystäväni, niin me menemme ostoksille.

（２）　お金があればいいね。
- Jos minulla on rahaa, niin se on hyvä (asia), eikö niin? (Jos minulla olisi rahaa, niin se olisi hyvä, eikö niin?)

（３）　楽しければ、私も行く。
- Jos se on kivaa, minäkin menen.

（４）　楽しくなければ、私も行かない。
- Jos se ei ole kivaa, minäkään en mene.

（５）　食べなければ病気になるよ。
- Jos et syö, tulet kipeäksi.

Menneen konditionaalin ilmaiseminen 「たら（ば）」:n avulla

Kutsun seuraavaa konditionaalia menneeksi konditionaaliksi, koska se muodostetaan lisäämällä menneeseen muotoon 「ら」. Sitä kutsutaan yleisesti 「たら」-konditionaaliksi, koska kaikki menneet muodot päättyvät 「た」, joten lopputulokseksi tulee aina 「たら」. Kuten 「ば」-konditionaali, tämäkin on yleinen konditionaali, paitsi että tätä voidaan käyttää myös substantiivien ja na-adjektiivien kanssa.

「たら（ば）」-konditionaalin taivutussäänöt

Muuta aluksi substantiivi, adjektiivi tai verbi menneeseen muotoonsa ja liitä perään 「ら」
（例）自動　→　自動だった → 自動だったら
（例）待つ　→　待った → 待ったら
（例）忙しい　→　忙しかった → 忙しかったら

Esimerkit

（１）　暇だったら、遊びに行くよ。
- Jos olen vapaa, menen huvittelemaan.

（２）　学生だったら、学生割引で買えます。
- Jos olet opiskelija, voit ostaa opiskelija-alennuksella.

I-adjektiivien ja verbien tapauksessa on hyvin vaikea tehdä eroa näiden kahden edellisen kohditionaalin välillä ja voitkin helpottaa elämääsi mieltämällä niiden merkitykset samoiksi. Jos kuitenkin aivan ehdottomasti vaadit: etsiskelin netistä sellaisen erosta kertovan selityksen, jonka kanssa voin olla samaa mieltä. Tässä on alkuperäinen teksti. Perimmiltään 「たら」-konditionaali keskittyy siihen, mitä tapahtuu kohditionaalin jälkeen. Tämä on toinen syy siihen miksi kutsun sitä menneeksi konditionaaliksi, koska kohditionaali (ehto) on "menneessä ajassa" (ei kirjaimellisesti) ja kiinnostus kohdistuu tulokseen ei ehtoon. Toisaalta 「ば」-konditionaali keskittyy taas ehtoon.

Verrataanpa vivahde-eroja.
（A）　友達に会えれば、買い物に行きます。 - Jos voin tavata ystäväni, niin menemme ostoksille.
（B）　友達に会えたら、買い物に行きます。 - Menemme ostoksille, jos voin tavata ystäväni.

（A）　お金があればいいね。 - Jos minulla olisi rahaa, olisi hyvä, eikö niin?
（B）　お金があったらいいね。 - Olisi hyvä, jos minulla olisi rahaa, eikö niin?

Kontekstia ajatellen, 「～たら」-muoto kuulostaa luonnollisemmalta molemmissa esimerkeissä, koska ei näytä siltä, että tarkoituksena olisi todellakin keskittyä itse ehtoon. Todennäköisesti on paljon mielenkiintoisempaa mitä tapahtuu kun kaveri tavataan tai kuinka kivaa olisi, jos olisi rahaa.

Mennyt konditionaali on ainoa konditionaalityyppi, jossa tulos voi olla menneessä muodossa. "Jos":in mukana olo voi tuntua hieman oudolta kun tulos on jo tapahtunut. Tosiaankin, tässä käyttötavassa ei oikeastaan ole mitään "jos":ia, se on vain tapa ilmaista ehdon tuloksesta syntynyttä hämmästystä. Tällä on hyvin vähän tekemistä konditionaalien kanssa, mutta se on kuitenkin selitetty tässä, koska kieliopillinen rakenne on sama.

（１）　家に帰ったら、誰もいなかった。
- Kun menin kotiin, siellä ei ollut ketään. (odottamaton tulos)

（２）　アメリカに行ったら、たくさん太りました。
- Kun menin Amerikkaan, lihoin paljon. (odottamaton tulos)

Voidaan käyttää myös muotoa 「たらば」「たら」:n sijasta. Kuten 「ならば」:kin, tarkoittaa tämä täysin samaa asiaa paitsi, että siinä on muodollisempi sävy.

Kuinka 「もし」 sopii tähän kaikkeen?

Jotkut teistä saattavat olla tietoisia sanasta 「」, joka tarkoittaa "jos" ja saatattekin ihmetellä kuinka se sopii tähän kaikkeen. No, jos halutaan sanoa konditionaali, niin silloin on käytettävä jotain yllä läpikäydyistä konditionaaleista. 「」 on oikeastaan vain lisäys, joka tuo mukaan epävarmuuden siitä onko konditionaali totta vai ei. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin kun halutaan esittää kutsu, mutta ei haluta olettaa mitään, kuten seuraavissa esimerkeissä.

（１）　もしよかったら、映画を観に行きますか？
- Jos vain sinulle sattuu sopimaan, niin menisimmekö katsomaan elokuvaa?

（２）　もし時間がないなら、明日でもいいよ。
- Jos sattuu niin, ettei sinulla ole aikaa, niin myös huominen sopii. (Ei ole varma onko aikaa vai ei)

← Edellinen (に + に) käyttäminen

Sisällysluettelo

Seuraava ("Pakon" ilmaiseminen) →