Asiat, jotka on tehtävä (tai sitten ei)

← Edellinen (Konditionaalit) Sisällysluettelo Seuraava (Halut ja ehdotukset) →



Kun jotain täytyy tehdä tai ei täydy tehdä

Elämässä on asioita, jotka on vain tehtävä tai jätettävä tekemättä, koski asia sitten roskien viemistä tai läksyjen tekemistä. Seuraavaksi opitaan kuinka tällaisia asioita ilmaistaan japaniksi, sillä ne ovat hyödyllisiä ilmauksia ja liittyvät tiukasti edelliseen osioon. Tämä osion lopussa opimme myös kuinka sanotaan "ei tarvitse...".

だめ」:n, 「いけない」:n ja 「ならない」:n käyttäminen kun jotain ei saa tehdä

Jos et tiedä mitä 「だめ」(駄目) tarkoittaa, suosittelen, että etsisit sanan WWWJDIC:istä ja klikkaat [Ex]-linkkiä saadaksesi esiin esimerkkilauseet. Sanan perusmerkitys on "ei hyvä", mutta tutki esimerkkilauseita huolellisesti, koska sitä voidaan käyttää monin eri tavoin (Suom. huom. WWWJDIC on d edelleen englanninkielinen). Tämän kappaleen kaksi muuta avainsanaa ovat 「いけない」 ja 「ならない」, joilla on pohjimmiltaan sama perusmerkitys kuin 「だめ」:lla. Kuitenkin, vaikka 「いけない」:ta voidaan käyttää yksinään, niin 「ならない」:ta voidaan käyttää ainoastaan seuraavaksi esiteltävässä kielioppirakenteessa. Sen lisäksi vaikka 「いけない」 ja 「ならない」 taipuvat kuten i-adjektiivit, ne eivät ole varsinaisia adjektiiveja. Opetellaanpa kuinka näitä sanoja käytetään ilmaisemaan asioita, joita ei saa tehdä.
Kuinka sanotaan: Ei saa [verbi] / Ei käy

(1) ここ入っていけません
- Et saa tulla tänne sisään. (Tänne sisääntuleminen ei käy.)

(2) それ食べてだめ
- Et saa syödä sitä! (Sen syöminen ei käy!)

(3) 遅くまで電話してならない。
- Et saa käyttää puhelinta myöhään illalla. (Puhelimen käyttäminen illalla ei käy.)

(4) 早く寝てなりませんでした。
- En saanut mennä aikaisin nukkumaan. (Aikaisin nukkumaan meneminen ei käynyt.)

Ero 「だめ」:n, 「いけない」:n ja 「ならない」:n välillä on se, että ensinnäkin 「だめ」 on tuttavallinen ilmaus. 「いけない」 ja 「ならない」 ovat taas periaatteessa identtisiä, 「ならない」:ta tosin käytetään ylesesti enemmän kun on kyse useampaan henkilöön kohdistuvasta kiellosta, kuten säännöistä tai menettelytavoista.

Pakon ja täytymisen ilmaiseminen

Oletkin jo saattanut uumoilla, että "Et saa tehdä":n vastakohta ilmaistaisiin käyttämällä 「いける」:a tai 「なる」:a, koska ne näyttävät 「いけない」:n ja 「ならない」:n myönteisiltä versioilta. Mutta kuten jo edellä huomautin, 「いけない」:n ja 「ならない」:n täytyy aina olla kielteisiä, joten edellinen päätelmä ei ole oikein. Itse asiassa käytämme edelleen samoja kieltoja 「だめ」/「いけない」/「ならない」, mutta otammekin sen sijaan kielteisen muodon verbistä, joka edeltää sitä. Tämä kaksinkertaisesti kielteinen muoto voi olla aluksi hieman hämmentävä, mutta totut siihen varmasti harjoittelun myötä. On kolme mahdollista tapaa taivuttaa 「だめ」/「いけない」/「ならない」-kieltoa edeltävä verbi ja kahdessa niissä on konditionaali, joten eikö olekin kiva, että opimme juuri edellisessä kappaleessa konditionaalit?
Kuinka sanotaan: Pakko [verbi] / Täytyy [verbi]
  1. Kielteinen te-muoto + 「は」 (wa)-partikkeli + だめいけない/ならない
  2. Kielteinen verbi + 「と」-konditionaali + だめいけない/ならない
  3. Kielteinen verbi + 「ば」-konditionaali + だめいけない/ならない

●Ensimmäinen tapa on sama kuin "ei saa tehdä"-kielioppirakenteessa, paitsi että muutamme verbin yksinkertaisesti kielteiseen muotoon.

(1) 毎日学校行かなくてなりません。- Täytyy mennä kouluun joka päivä.

(2) 宿題しなくていけなかった。- Oli pakko tehdä läksyt.

●Toinen tapa on käyttää luonnollista konditionaalia, jonka opimme juuri edellisessä osiossa. Kirjaimellisesti tämä tarkoittaa, että jos et tee jotain, niin se johtaa automaattisesti siihen, ettei se ole hyvä. (Toisin sanoen, sinun on siis pakko tehdä se). Ihmiset kuitenkin tapaavat käyttää tätä rakennetta myös muissa tapauksissa kuin luonnollisissa seurauksissa, koska se on lyhyempi ja helpompi kuin kaksi muuta kielioppirakennetta.

(1) 毎日学校行かないだめです。- Täytyy mennä kouluun joka päivä.

(2) 宿題しないいけない。- On pakko tehdä läksyt.

●Kolmas tapa on samankaltainen kuin toinen, paitsi että siinä käytetään eri konditionaalia, joka opittiin myös edellisessä osiossa. 「ば」-kohditionaalin avulla tätä rakennetta voidaan käyttää useammissa tilanteissa. Huomaa, että koska verbi on aina kielteinen, niin 「ば」-konditionaala käytettäessä pitää poistaa aina viimeinen 「い」 ja lisätä 「ければ」.

(1) 毎日学校行かなければいけません。 - Täytyy mennä kouluun joka päivä.

(2) 宿題しなければだめだった。- Oli pakko tehdä läksyt.

Saattaa näyttää siltä, että porskutin hutaisemalla lävitse ison kasan materiaalia, koska se sisältää kuitenkin kolme kielioppimuotoa ja kun lasketaan vielä mukaan 「だめ」/「いけない」/「ならない」, niin tuloksena on yhdeksän erilaista yhdistelmää (3x3). Jotkin näistä yhdistelmistä ovat kuitenkin yleisempiä kuin toiset, mutta en erityisesti määritellyt mitkä niistä, koska mikä tahansa yhdistelmä on teknisesti ottaen oikein ja eri tyylien läpikäyminen tässä vaiheessa olisi vain hämmentävää. Pidä myöskin mielessäsi, ettei edellisessä ole mitään uutta ajatellen taivutussääntöjä. Konditionaalit on jo käsitelty edellisessä osiossa ja wa-partikkelin lisääminen te-muotoon tämän osion alussa.

※ Tosiasioiden tarkistusta

Vaikka viimeisimmässä osiossa käytettiinkin aikaa 「~なければ」:n ja 「~なくては」:n selittämiseen, niin totuus on se, että koska ne ovat niin kovin pitkiä, ei niitä käytetä käytännössä katsoen koskaan oikeissa keskusteluissa. Niitä käytetään usein kirjoitetussa kielessä kun taas puhuttaessa käytetään yleensä 「と」-konditionaalia tai seuraavaksi opittavia lyhenteitä. Tuttavallisessa puheessa 「と」-konditionaali on yleisin konditionaalityyppi. Vaikka selitinkin kautta rantain 「と」-konditionaaliin liittyvän luonnollisen seurauksen merkityksen, niin ei kannata ottaa sitä aivan tosissaan, sillä ihmiset ovat synnynnäisesti laiskoja.

Lyhenteitä laiskoille

Olet ehkä jo ehtinyt itseksesi valittaa ja vikistä siitä kuinka pitkiä suurin osa pakon-ilmauksista on. Jos halutaan sanoa ihan vaan "minun täytyy", niin voidaan pahimmillaan päätyä kahdeksaan lisätavuun.

No, muut ihmiset ovat miettineet jo aikaisemmin samaa asiaa ja yleensä tuttavallisessa puheessa käytetäänkin 「なくては」:n ja 「なければ」:n lyhennettyjä versioita. Opettajat ovat yleensä vastahakoisia opettamaan näitä ylituttavallisia versioita, koska ne ovat niin paljon helpompia käyttää, mikä on taas paha asia niissä tilanteissa, joissa niiden käyttäminen saattaa olla sopimatonta. Mutta toisaalta, jos et opettele tuttavallisia ilmaisuja, niin ystäviesi juttujen ymmärtäminen muuttuu aika paljon hankalammaksi (tai siis niiden mahdollisten ystävien, jotka saisit, jos vain osaisit puhua rennommin!). Joten tässä tässä nämä nyt sitten ovat, mutta harjoittelethan pidemmätkin muodot huolella, että osaat käyttää niitä tilanteen vaatiessa.

Tuttavalliset lyhenteet asioille, jotka täytyy tehdä
  1. Korvaa 「なくて」 「なくちゃ」:lla
  2. Korvaa 「なければ」 「なきゃ」:lla

Juuri nyt mielessäsi pyörii varmasti lähinnä ajatus "Mit vit?", koska oppimamme "lyhenteet" ovat suurin piirtein saman pituisia kuin aikaisemmin opitut ilmaisut. Salaisuus onkin se, että toisin kuin jo oppimissamme ilmaisuissa, voidaan 「だめいけない/「ならない」-osa jättää kokonaan pois!

(1) 勉強なくちゃ。 - Pitää opiskella.
(2) ご飯食べなきゃ。 - Pitää syödä ruokaa.

「と」-konditionaaliakin käytetään merkitsemään itsessään 「だめ:a/いけない:ta/「ならない」:ta.
(1) 学校行かない。 - Pitää mennä kouluun.

On myös toinen 「ちゃ」-lyhenne, nimittäin niille asioille, joita ei pidä tehdä. Tässä tapauksessa ei voida kuitenkaan jättää 「だめいけない/「ならない」-osaa pois. Koska tämä on epämuodollinen lyhenne, käytetään useimmiten 「だめ」:a.

Yksi todella tärkeä ero edellisiin lyhenteisiin nähden on se, että verbeissä, jotka loppuvat 「む」、「ぶ」 tai 「ぬ」, käyttetään 「じゃ」:ta 「ちゃ」:n sijaan. Oikeastaan siis kaikki verbit, jotka päättyvät menneessä muodossa 「んだ」, kuuluvat tähän luokkaan, kuten voidaan nähdä tästä taulukosta.

Tuttavalliset lyhenteet asioille, joita ei saa tehdä
  1. Korvaa 「ては」 「ちゃ」:lla
  2. Korvaa 「では」 「じゃ」:lla

(1) ここ入っちゃだめだよ。 - Et saa tulla tänne sisään.
(2) 死んじゃだめだよ! - Et saa kuolla!

Loppuhuomautuksena vielä: yleisesti ottaen 「ちゃ」 kuulostaa söpöstelevältä tai tyttömäiseltä. Tästä ollaankin jo nähty esimerkki 「ちゃん」-suffiksin yhteydessä. Vastaavasti 「なくちゃ」:kin kuulostaa hieman sievistelevältä tai lapselliselta.

Sopivuuden ja sopimattomuuden ilmaiseminen

Nyt opitaan kuinka sanotaan, että jonkun tekeminen sopii tai ei sovi. Päätin törkätä tämän osion tähän, koska näin sanotaan japaniksi, ettei jonkun tarvitse tehdä jotain (siis sanomalla, että on ihan ok, jos ei tee jotain). Itse kielioppirakenne on suhteellisen helppo ja tämä onkin lyhyt osio.

Käyttämällä yksinkertaisesti te-muotoa ja 「も」-partikkelia voidaan sanoa "Vaikka tekisitkin X, niin...". Yleisiä tämän jälkeen tulevia sanoja ovat mm. 「いい」, 「大丈夫」 tai 「構わない」. Pari esimerkkiä on varmasti paikallaan.

(1) 全部食べてもいいよ。- Voit syödä kaiken. (kirj: Tiedäthän, vaikka söisitkin kaiken, se on hyvä niin.)
(2) 全部食べなくてもいいよ。- Sinun ei tarvitse syödä kaikkea. (kirj: Tiedäthän, vaikka et söisikään kaikkea, se on hyvä niin.)
(3) 全部飲んでも大丈夫だよ。- On ihan OK, jos juot kaiken. (kirj: Tiedäthän, vaikka joisitkin kaiken, niin se on OK.)
(4) 全部飲んでも構わないよ。- En pistä pahakseni, jos juot kaiken. (kirj: Tiedäthän, vaikka joisitkin kaiken, en pahastu.)

Tuttavallisessa puheessa 「~てもいい」 lyhentyy joskus muotoon 「~ていい」.
(1) もう帰っいい?- Voinko mennä jo kotiin?
(2) これちょっといい?- Sopiiko, että vilkaisen tätä vähän?

← Edellinen (Konditionaalit) Sisällysluettelo Seuraava (Halut ja ehdotukset) →