Mikä on merkityksen merkitys?

Yhteenveto

「いう」:n useat käyttötavat
「いう」:n käyttäminen määrittämisessä
「いう」:n käyttäminen minkä tahansa kuvailemisessa
Uudelleen muotoileminen ja johtopäätösten tekeminen 「という」:n avulla
「って」:n tai 「て」:n käyttäminen 「という」:n sijasta
「ゆう」:n sanominen 「いう」:n sijasta

「いう」:n useat käyttötavat

Edellisessä kappaleessa opittiin kuinka siteerataan alisteisia lauseita sulkemalla ne 「と」:n sisään. Näin voidaan siis puhua asoista, jotka ihmiset ovat sanoneet, ajatelleet ja vielä enemmänkin. Kappaleessa nähtiin myös joitain esimerkkejä, joissa käytetiin 「と」+「」-yhdistelmää kuvaamaan sitä kuinka sanotaan jotain japaniksi ja jopa miten itseään kutsutaan. Tässä kappaleessa opitaan, että 「と」:n kanssa voidaan käyttää 「」:ta samaan tapaan määrittämisessä, kuvailemisessa ja vain yleisesti asiasta itsestään puhuttaessa. Näemme myös kuinka sama asia tehdään myös tuttavallisen 「って」-version kanssa, jonka opimme viime kappaleessa.

「いう」:n käyttäminen määrittämisessä

Edellisessä kappaleessa katsastettiin lyhyesti kuinka itsensä voi esitellä käyttämällä 「と」:ta ja 「」:ta. Kappaleessa oli tarjolla seuraavanlainen esimerkki, jossa Liisa esittelee itsensä.

（１）　私は、リーサと言います。
- Minua kutsutaan Liisaksi. (Kirj: Mitä tulee minuun, sanotaan Liisa.)

Tämä lauserakenne on todennäköisesti yksi ensimmäisistä asioista, jotka aloittelevat japanin opiskelijat oppivat tunneilla. Tässä tapauksessa verbi 「いう」 ei tarkoita sitä, että joku oikeasti sanoi jotain. Liisa sanoo ennemminkin, että ihmiset sanovat yleisesti "Liisa" kun he viittaavat häneen. Kanjin käyttäminen kirjoitettaessa 「いう」 on täysin hyväksyttävää, mutta tässä tapauksessa, koska mitään ei varsinaisesti sanota, hiraganan käyttäminen on myös hyvin yleistä.

Tämä henkilöön viittaamiseen käytetyn sanan kuvailemisen idea voidaan laajentaa koskemaan myös esineitä ja paikkoja. 「という」:ta tähän tapaan käyttämällä voidaan siis oikeastaan käyttää minkä tahansa halutun asian määrittämiseen tai tunnistamiseen. Kuten voit varmaankin kuvitella, tämä on erityisen kätevä osata, koska näin voidaan kysyä miksi mitäkin asiaa kutsutaan japaniksi ja tiedustella vielä tuntemattomien sanojen määritelmiä.

Esimerkit

（１）　これは、なんという魚ですか。
- Miksi tätä kalaa sanotaan?

（２）　この魚は、鯛といいます。
- Tämä kala on nimeltään "Tai".

（３）　ルミネというデパートはどこにあるか、知っていますか？
- Tiedätkö missä on "Lumine" niminen tavaratalo?

（４）　「友達」は、フィンランド語で「ystävä」という意味です。
- Sanan "tomodachi" merkitys on suomeksi "ystävä".

「いう」:n käyttäminen minkä tahansa kuvailemisessa

「と」:ta voidaan siis käyttää kuvailemaan sitä, miten johonkin asiaan viitataan tai millä nimellä se tunnetaan. Tämä idea voidaan kuitenkin viedä vielä pidemmälle liittämällä yhteen kaksi alisteista lausetta. Tässä kohtaa 「」 on jo niin abstrakti, ettei sillä ole enää oikeastaan mitään varsinaista merkitystä. Kun alisteinen lause rajataan 「と」:lla, niin sitä on seurattava verbi ja 「」:ta käytetään yksinkertaisesti yleismerkityksisenä verbinä, joka sallii mistä tahansa alisteisesta lauseesta puhumisen. Näin voidaan kuvailla ja määrittää aivan mitä tahansa väliltä yksi sana - täydellinen lause. Kuten varmasti arvasitkin, tämä rakenne on melko käytännöllinen ja sitä käytetään melko usein japanissa.

Esimerkit

（１）　主人公が犯人だったというのが一番面白かった。
- Mielenkiintoisinta oli se, että päähenkilö oli rikollinen.

（２）　日本人はお酒に弱いというのは本当？
- Onko totta, että japanilaisilla on huono viinapää? (Kirj: Onko totta, että japanilaiset ovat heikkoja alkoholissa.)

（３）　独身だというのは、嘘だったの？
- Oliko se valetta, että olet sinkku?

（４）　リブートというのは、パソコンを再起動するということです。
- "Reboot" tarkoittaa tietokoneen uudelleen käynnistystä.

Voimme yleistää vielä enemmän korvaamalla alisteisen lauseen tekojen yleismerkityksisellä tavalla. Tässä tapauksessa käytetään sanoja 「こう」、「そう」、「ああ」 ja 「どう」, jotka yhdistettynä 「いう」:n kanssa tarkoittavat "tällä tapaa", "sillä tapaa", "tuolla tapaa" ja "millä tapaa".

Esimerkit

（１）　あんたは、いつもこういう時に来るんだから、困るんだよ。
- No kun koska sinä tulet aina tällaisina aikoina, että olen pulassa.

（２）　そういう人と一緒に仕事をするのは、嫌だよね。
- [Kuka tahansa] inhoaisi töiden tekemistä sellaisen henkilön kanssa, eikö niin?

（３）　ああいう人と結婚できたら、幸せになれると思います。
- Luulen, että tulisit onnelliseksi, jos voisit naida tuollaisen henkilön.

（４）　大学に行かないって、どういう意味なの？
- Mitä sinä oikein tarkoitat, "En ole menossa yliopistoon."

Uudelleen muotoileminen ja johtopäätösten tekeminen 「という」:n avulla

Kysymyspartikkeli 「か」 voidaan liittää 「と」:hun tarkoituksena lisätä siihen kyseenalaistava elementti. Tätä rakennetta käytetään kun halutaan ilmaista jotain toisin tai määrittää jotain uudelleen, kuten seuraavassa keskustelussa.

Esimerkkikeskustelu

（Ａ）　みきちゃんは、あんたの彼女でしょう？
- Miki-chan on sinun tyttöystäväsi, eikö niin?

（Ｂ）　う～ん、彼女というか、友達というか、なんというか・・・
- No tuota, voisihan sitä sanoa tyttöystävä tai ystävä tai jotain...

Tätä rakennetta käytetään ihan koko ajan, erityisesti tuttavallisissa keskusteluissa. Rakennetta voidaan käyttää jonkin oikaisemiseen, toiseen johtopäätökseen tulemiseen tai jopa interjektiona.

Esimerkit

（１）　お酒は好きというか、ないと生きていけない。
- Pidän alkoholista tai paremminkin en voisi elää ilman sitä.

（２）　多分行かないと思う。というか、お金がないから、行けない。
- Luulen, etten taida mennä. Tai oikeastaan en voi, koska minulla ei ole rahaa.

（３）　というか、もう帰らないとだめですけど。
- Pikemminkin, minun täytyy mennä jo kotiin.

Voidaan käyttää yksinkertaisesti sanaa 「」 mieluummin kuin partikkelia 「か」 kun halutaan tehdä yhteenveto jostain ilman että koko asia sanotaan toisin.

Esimerkkikeskustelu

（Ａ）　みきちゃんが洋介と別れたんだって。
- Kuulin, että Mikillä ja Yousukella meni poikki.

（Ｂ）　ということは、みきちゃんは、今彼氏がいないということ？
- Tarkoittaako se nyt sitten sitä, ettei Mikillä ole nyt poikaystävää?

（Ａ）　そう。そういうこと。
- Näin on. Sitähän se tarkoittaa.

「って」:n tai 「て」:n käyttäminen 「という」:n sijasta

Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, 「って」:teä käytetään hyvin usein slangissa 「と」:n tilalla, koska sen avulla voidaan jättää loppu lause kokonaan pois ja oletettu konteksti (tai vain pelkkä oletus) hoitaa loput. Kuten nähty, 「って」:teä voidaan käyttää myös 「と」:n sijasta. Koska opimme kuitenkin juuri miten käytetään 「と」:ta hyvin paljon useamman asian ilmaisemiseen kuin vain sanomisen, sille miten paljon voidaan jättää pois, on olemassa raja. Joka tapauksessa, 「って」:n avulla ei voida ainoastaan jättää pois 「」:ta vaan vielä lisäksi mukana olevat partikkelit, kuten seuraavassa esimerkissä.

Esimerkit

（１）　来年留学するというのは、智子のこと？
- Ensi vuonna ulkomailla opiskelu juttu, on se Tomoko?

（２）　来年留学するって智子のこと？
- Ensi vuonna ulkomailla opiskelu juttu, on se Tomoko?

「だって」 on toinen fraasi, jonka avulla voidaan jättää pois lähestulkoon kaikki. Yleisen käytännön mukaan sitä käytetään ilmaisemaan erimielisyyttä tai tyytymättömyyttä yleensä valitettaessa tai tekosyytä kerrottaessa, mutta pelkästään katsomalla sitä sanana on mahdotonta kertoa mitä se tarkoittaa. Se on tyyliin lyhenne ilmastusta 「とはいっても」, joka tarkoittaa "vaikka asia olisikin niin".

Esimerkkikeskustelu 1

（A）　しないとだめだよ。
- Tiedätkö, sinun täytyy tehdä se.

（B）　だって、時間がないからできないよ。
- Mutta (vaikka asia niin onkin,) koska ei ole aikaa, en voi tehdä sitä.

Esimerkkikeskustelu 2

（A）　行かなくてもいいよ。
- Tiedäthän, ei sinun tarvitse mennä.

（B）　だって、みんな行くって。私も行かないと。
- No vaikka se niin onkin, niin kaikki sanovat, että ovat menossa. Minunkin täytyy mennä.

Joissain tapauksissa pikku 「つ」 jätetään pois ja käytetään pelkkää 「て」:tä 「って」:n sijasta. Näin tehdään (kuten yleensäkin slangin tapauksessa), koska halutaan tehdä asoista helpompia sanoa. Yleisesti ottaen näin tehdään kun 「て」:tä ei edellä mitään tai kun äänne, joka tulee ennen sitä, ei vaadi 「っ」:n antamaa ymmärretyksi tulemisen vaatimaa selkeää erottelua.

Esimerkki

（１）　てことは、みきちゃんは、今彼氏がいないてこと？
- Tarkoittaako se nyt sitten sitä, ettei Mikillä ole nyt poikaystävää?

（２）　ていうか、もう帰らないとだめですけど。
- Pikemminkin, minun täytyy mennä jo kotiin.

Koska slangia on tapana käyttää juuri niin kuin kutakin eniten miellyttää, ei ole olemassa ehdottomia sääntöjä siitä, milloin pitäisi käyttää 「って」:tä ja milloin 「て」:tä. 「て」:tä ei kuitenkaan yleensä käytetä ilmaisemaan asioita, joita ihmiset oikeasti sanoivat tai kuulivat, mikä on syy siihen, ettei sitä käsitelty edellisessä kappaleessa.

（誤）　みきちゃんが、明日こないて。
- (「て」:tä ei voidaan käyttää kun siteerataan jotain oikeasti sanottua)

（正）　みきちゃんが、明日こないって。
- Miki sanoo, ettei ole tulossa huomenna.

「ゆう」:n sanominen 「いう」:n sijasta

Koska 「と」-rakennetta käytetään niin usein, on olemassa useita erilaisia siihen perustuvia variaatioita ja puhekielen ilmauksia. Minulla ei ole aikeita käydä niitä kaikkia tässä läpi, käypä katsomassa Sekalaiset-osion Epämuodolliset rakenteet ja slangi-kappale jos haluat oppia vielä lisää 「と」:sta johdettuja slangirakenteita.

Viimeinen asia, jonka mainitsen tässä lyhyesti, on 「ゆう」:n käyttäminen 「いう」:n sijasta. Keskusteluissa on melko normaalia sanoa 「ゆう」「いう」:n sijasta. 「ゆう」 on helpompi sanoa, koska siinä on vain yksi kirjain pitkällä vokaaliäänteellä 「いう」:n kahden erillisen vokaaliäänteen sijasta.

Esimerkit

（１）　てゆうか、もう帰らないとだめですけど。
- Pikemminkin, minun täytyy mennä jo kotiin.

（２）　そうゆうことじゃないって！
- Sanoin, ettei se ole niin! (Kirj: Sanoin, ettei se ole sellainen asia!)

← Edellinen (Siteerattu alisteinen lause)

Sisällysluettelo

Seuraava (Kokeileminen ja yrittäminen) →