Hän sanoi: "Hän sanoi: 'Hän sanoi!'"

Yhteenveto

Teon kohdistaminen alisteiseen lauseeseen
Suora sitaatti
Epäsuora lainaus
「って」:n käyttäminen 「と」:n tuttavallisena versiona

Teon kohdistaminen alisteiseen lauseeseen

Alisteisten lauseiden määrittämistä koskevassa osiossa opittiin kuinka alisteisia lauseita kohdellaan kuten adjektiiveja, jotta niillä voidaan määrittää suoraan substantiivia. Nyt laajennetaan alisteisten lauseiden toimivuutta ja opetellaan kuinka alisteista lausetta voidaan määrittää jollain teolla. Emme voi ilmiselvästi liittää 「を」-partikkelia alisteiseen lauseeseen, koska 「を」:ta voidaan käyttää vain substantiivien kanssa. Tarvitsemme jotain eristämään alisteisen lauseen yksiköksi, jolle voidaan suorittaa eri toimia. Tämä tehdään tekemällä alisteisesta lauseesta sitaattilause.

Suomessa sitaatin tekemiseen tarvitaan vain lainausmerkit, mutta japanissa pitääkin liittää lisäksi 「と」 sitaatin loppuun. Tämä sitaatti 「と」 on aivan eri 「と」 kuin 「と」-partikkeli tai 「と」-konditionaali. Toisin kuin suomen sitaattimerkkejä käyttämällä, japanissa sitaattiin voidaan kohdistaa monia erilaisia tekoja vakion "hän sanoi" lisäksi. Esimerkiksi voidaan suorittaa teko "ajatella" tai "kuulla" ja tuottaa näin vaikkapa sellaisia ilmauksia kuin "minä luulen [alisteinen lause]" tai "kuulin [alisteinen lause]". Tämä on todella tärkeä asia japanin kielessä, koska japanilaiset esittävät harvoin ehdottomia väittämiä. Edellinen on myös syy siihen miksi käymme lopulta läpi monia muun tyyppisiä kielioppirakenteita, joiden avulla ilmaistaan epävarmuutta tai todennäköisyyttä.

Suora sitaatti

Nyt opitaan yksinkertaisin sitaattilauseiden tyyppi, nimittäin suora sitaatti, jossa kaikessa yksinkertaisuudessaan siteerataan suoraan jotain sanottua asiaa. Tämä tehdään yksinkertaisesti sulkemalla väittämä lainausmerkkien sisään, lisäämällä 「と」 ja sijoittamalla viimeiseksi sopiva verbi. Yleisimpiä suoraan sitaattiin liittyviä verbejä ovat 「」 ja 「」, mutta voidaan tietysti käyttää mitä tahansa suoraan sitaattiin liittyvää verbiä, kuten 「」, 「」, 「」 jne. Tämän tyyppistä lainausta käytetään usein romaanien keskusteluissa ja muissa kertomuksissa.

Esimerkit

（１）　リーサが、「寒い」と言った。
- Liisa sanoi: "Kylmä."

（２）　「今日は授業がない」と先生から聞いたんだけど。
- Asia on niin, että kuulin opettajalta, ettei tänään ole tuntia. (Kirj: Asia on niin, että kuulin opettajalta: "Tänään ei ole tuntia."

Verbin ei tarvitse olla liitettynä suoraan alisteisen lauseen perään. Niin kauan kun alisteiseen lauseeseen kohdistuva verbi tulee ennen mitään muuta verbiä, voidaan väliin lisätä niin paljon adjektiiveja, adverbeja ja substantiiveja kuin halutaan.

（１）　「寒い」とリーサが田中に言った。
- "Kylmä", Liisa sanoi Tanakalle.

Epäsuora lainaus

Toinen lainaustyyppi on lainaus, joka mukailee sitä mitä joku oikeasti sanoi. Se ei ole sanasta sanaan -sitaatti. Koska tämä ei ole suora sitaatti, sitaattimerkkejä ei tarvita. Myös ajatuksia voidaan ilmaista epäsuorana lainauksena. Käyttämällä tätä lainausta ja verbiä 「」, voidaan sanoa "luulen, että jokin on näin". Japanilaiset käyttävät tätä koko ajan. Voidaan käyttää myös verbiä 「」 kun harkitaan jotain asiaa.

Esimerkit

（１）　先生から今日は授業がないと聞いたんだけど。
- Asia on niin, että kuulin opettajalta, ettei tänään ole tuntia.

（２）　これは、日本語で何と言いますか。
- Mikä tämä on japaniksi? (Kirj: Mitä tulee tähän, mitä japaniksi sanotaan?)

（３）　私は、リーサと言います。
- Minua kutsutaan Liisaksi. (Kirj: Mitä tulee minuun, sanotaan Liisa.)

Epäsuorassa lainauksessa 「言う」:n merkitys voi vaihdella, kuten varmaan huomasitkin esimerkeistä （２） ja （３）. Japanissa taas, kuten kirjaimellisista käännöksistä voi nähdä, merkitys pysyy samana ja se vaihtuu vain kuin lause käännetään normaalille suomen kielelle. (「いう」:n useista muista käyttötavoista opitaan lisää seuraavassa kappaleessa.)

Seuraavaksi joitain esimerkkejä ajatusten ilmaisemisesta siteerattuina alisteisina lauseina. Esimerkissä （５） kysymyspartikkelia käytetään yhdessä volitionaalin kanssa ja tuloksena on epäsuorakysymys.

（４）　カレーを食べようと思ったけど、食べる時間がなかった。
- Ajattelin syödä currya, mutta minulla ei ollut aikaa syödä.

（５）　今、どこに行こうかと考えている。
- Nyt mietin mihin menisin.

Jos epäsuora siteerattu alisteinen lause on substantiivin tai na-adjektiivin olemisen ilmaisu, täytyy tätä osoittamaan sisällyttää väitteen tekevä 「だ」, toisin kun suorassa sitaatissa, jossa sanotut asiat voidaan kopioida sellaisenaan.

（１）　彼は、これは何だと言いましたか。
- Mitä hän sanoi tämän olevan?

（２）　彼は高校生だと聞いたけど、信じられない。
- Kuulin, että hän on lukiolainen, mutta en voi uskoa sitä.

Huomaa kuinka 「だ」 lisättiin yksioikoisesti ilmoittamaan olemisen ilmaisua, joka on korostettu suomennoksessa. 「だ」:n tärkeyden huomaat varmasti vertaamalla kahta seuraavaa lausetta.

（A）　これは何だと言いましたか。
- Mitä (hän) sanoi tämän olevan?

（B）　何と言いましたか。
- Mitä (hän) sanoi?

「って」:n käyttäminen 「と」:n tuttavallisena versiona

Voi olla hieman yllättävää, että on olemassa vielä lyhyempi ja tuttavallinen versio siteeratusta alisteisesta lauseesta, koska se on jo nyt vain yksi hiragana-merkki, 「と」. Tärkeä asia tässä on kuitenkin se, että käyttämällä tätä tuttavallista lyhennettä, voidaan tipauttaa koko loppu lause pois ja toivoa, että kuulijat ymmärtävät kaiken kontekstista.

Esimerkit

（１）　智子は来年、海外に行くんだって。
- Tomoko sanoi, että hän on menossa ensi vuonna ulkomaille.

（２）　もうお金がないって。
- Sanoin jo, ettei minulla ole rahaa.

（３）　え？何だって？
- Häh? Mitä sinä sanoit?

（４）　今、時間がないって聞いたんだけど、本当？
- Kuulin, ettei sinulla ole aikaa. Onko se totta?

（５）　今、時間がないって、本当？
- (Kuulin, että) sinulla ei ole aikaa. Onko se totta?

「って」:tä voidaan käyttää myös puhuttaessa käytännössä katsoen mistä tahansa, ei vain siteerattaessa jotain sanottua. 「って」:tä voi kuulla käytettävän ihan missä tahansa tuttavallisessa puheessa. Suurimmaksi osaksi sitä käytetään 「は」-partikkelin paikalla esittelemässä uusia keskustelunaiheita.

Esimerkit

（１）　明日って、雨が降るんだって。
- Huomisesta vaan, kuulin, että sataa vettä. (Kirj: Mitä tulee huomiseen, kuulin, että sataa vettä.)

（２）　リーサって、すごくいい人でしょ？
- Niin Liisa, sehän on tosi hyvä tyyppi, eikö olekin? (Kirj: Mitä tulee Liisaan, hän on todella hyvä ihminen, eikö niin?)

← Edellinen (Halut ja ehdotukset)

Sisällysluettelo

Seuraava (Määritteleminen ja kuvaileminen) →