This work is licensed under a Creative Commons License.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas (
)
| ← Edellinen (Varmuuden ilmaiseminen) | | Sisällysluettelo | | Seuraava (Samankaltaisuuden ilmaiseminen) → |
（１） りんごだけ。
- Ainoastaan omena (omenoita) (eikä mitään muuta).
（２） これとそれだけ。
- Vain tämä ja se (eikä mitään muuta).
Kun jokin merkittävimmistä partikkeleista, jotka käytiin läpi Partikkelit, Partikkelit 2 ja Partikkelit 3 -oppitunneissa, koskevat myöskin sanaa, niin näiden partikkelien on tultava 「だけ」:n jälkeen. Itse asiassa useamman partikkelin järjestäytyminen pääsanansa perään alkaa yleensä täsmällisimmästä partikkelista ja päätyy yleisimpään partikkeliin.
（１） それだけは、食べないでください。
- Jätä ainoastaan tämä syömättä. (Minkä tahansa muun syöminen on oletusarvoisesti OK).
（２） この歌だけを歌わなかった。
- Jätin vain tämän laulun laulamatta.
(Suom. huom. Kielteisten lauseiden suomennokset ovat hieman tökeröitä, mutta koska "En laulanut vain tätä laulua" sisältää vivahteen siitä, että myös muita lauluja jäi laulamatta tai lauseen merkitys voi olla jopa "En laulanut ainoastaan tätä laulua vaan myös monia muita"-tyyppinen, niin päädyin tuollaiseen ratkaisuun. Tärkeintähän on, että ymmärrätte sanan 「だけ」 käytön oikein eli "vain tämä eikä mitään muuta".)
（３） その人だけが好きだったんだ。
- Se henkilö oli ainoa henkilö, josta pidin.
Sama pätee myös tuplapartikkeleihin. Taas kerran 「だけ」:n täytyy tulla ensin.
（１） この販売機だけでは、500円玉が使えない。
- 500 jenin kolikkot on jätettävä käyttämättä ainoastaan tässä myyntiautomaatissa.
Vähäpätöisempien partikkelien, kuten 「から」:n tai 「まで」:n, tapauksessa on vaikea sanoa kumman pitäisi tulla ensin. Jos alat epäillä on järjestyksesi oikea, yritä googlettaa nähdäksesi kun yhdistelmän suosittuuden. Käy ilmi, että 「からだけ」 (osumat 528.000) on melkeinpä kaksi kertaa suositumpi kuin 「だけから」 (osumat 291.000).
（１） 小林さんからだけには、返事が来なかった。
- Vastaus on jäänyt tulematta ainoastaan Kobayashilta. (teema + kohde).
Toisin kuten eräät partikkelit, 「だけ」 voidaan liittää suoraan myös verbeihin.
（１） 準備が終わったから、これからは食べるだけだ。
- Koska valmistelut ovat ohi, tästä eteenpäin vain syödään.
（２） ここに名前を書くだけでいいですか？
- Onko OK, jos vain kirjoitan nimeni tähän?
（１） この乗車券は発売当日のみ有効です。
- Tämä matkalippu kelpaa vain samaisena päivänä kuin se on ostettu.
（２） アンケート対象は大学生のみです。
- Kyselyn kohteena ovat ainoastaan yliopisto-opiskelijat.
（１） これしかない。- Ei ole mitään muuta kuin tämä.
Seuraava lause on väärin.
（誤） これしかある。- (Väärin, väärin, väärin)
Kuten voit huomata, 「しか」:lla on sisäänrakennettu kielteinen merkitys kun 「だけ」:lla ei ole mitään erityistä merkitysvivahdetta.
（１） これだけ見る。- Katso vain tätä.
（２） これだけ見ない。- Jätä ainoastaan tämä katsomatta.
（３） これしか見ない。- Älä katso mitään muuta kuin tätä.
（１） 今日は忙しくて、朝ご飯しか食べられなかった。
- Tänään oli kiireinen päivä, enkä voinut syödä mitään muuta kuin aamiaisen.
Huomaa, että toisin kuin 「だけ」:n tapauksessa, lauseen loppuun saattaminen on välttämätöntä.
（質問） 全部買うの？- Ostatko kaiken?
（１） ううん、これだけ。- En, vain tämän.
（２） ううん、これしか買わない - Ei, en osta mitään muuta kuin tämän.
（誤） ううん、これしか。 - (Väärin, lauseen täytyy olla yksiselitteisesti kielteisessä muodossa.)
Vaikka tärkeimmät partikkelit tulevat aina viimeisenä, niin silti 「から」 ja 「まで」 tulevat aina ennen 「しか」:a. Google-haku 「からしか」 hakkaa haun 「しかから」 ylivoimaisesti luvuin 60.000 - 600.
（１） リーサからしか何ももらってない。
- En saanut mitään paitsi Liisalta.
Myös tätä kielioppirakennetta voidaan käyttää verbien kanssa.
（１） これから頑張るしかない！
- Tästä lähtien emme voi tehdä muuta kuin yrittää parhaamme!
（２） こうなったら、逃げるしかない。
- Jos asiat sujuvat tällä tavalla, ei voi tehdä muuta kuin juosta karkuun.
（３） もう腐っているから、捨てるしかないよ。
- Se on jo mennyt pilalle, joten ei voi tehdä muuta kuin heittää sen pois.
（１） これは買うっきゃない！
- Ei ole muuta ostettavaa kuin tämä!
（２） こうなったら、もうやるっきゃない！
- Jos näin tapahtuu, ei voi tehdä muuta kuin vain tehdä sen!
（１） 何だよ！おばさんばっかりじゃないか？
- Mitä vit? Eikö täällä ole muuta kuin pelkkiä tätejä?
Tai kenties hieman tyttömäisemmin:
（２） いやだ。おばさんばっかり。
- Yäk. Pelkkiä tätejä.
（１） 崇君は漫画ばっかり読んでてさ。かっこ悪い。
- Takashi-kun lukee pelkkiä sarjakuvia... Tosi noloa.
Tuttavallisessa puheessa on melko tavallista lopettaa puhuminen kesken lausetta kuten edellä olevassa esimerkissä. Huomaa, että 「読んでて」 on 「読んでいる」:n te-muoto, josta on tiputettu 「い」 pois. Voimme olettaa, että päätös tulee joissa jutun myöhemmässä kohdassa.
（２） 彼は麻雀ばかりです。
- Hän on pelkkä mahjong. (Hän pelaa pelkästään mahjongia.)
（３） 直美ちゃんと遊ぶばっかりでしょう！
- Sinä vaan vietät kaiken aikasi pelkästään Naomi-chanin kanssa, etkö vietäkin!
（４） 最近は仕事ばっかだよ。
- Viime aikoina, kaikki on ollut pelkkää työtä.
（１） 佐藤さんは料理が上手で、また食べ過ぎました。
- Satou-san on hyvä laittamaan ruokaa ja söin taas liian paljon.
（２） お酒を飲みすぎないように気をつけてね。
- Varo, ettet juo liikaa, jooko?
（３） 大きすぎるからトランクに入らないぞ。
- Hei, ei se mahdu takakonttiin, koska se on liian iso!
（４） 静かすぎる。罠かもしれないよ。
- On liian hiljaista. Kuule, tämä saattaa olla ansa.
（５） 時間が足りなさすぎて、何もできなかった。
- Liiallisen ajan puutteen takia, en voinut tehdä mitään.
（６） 彼には、彼女がもったいなさすぎるよ。
- Hän on aivan hukkaan menevä sille miehelle. (liian hyvä sille miehelle).
On myös yleistä muuttaa 「すぎる」 vartalomuotoonsa ja käyttää sitä substantiivina.
（Aさん） 昨晩のこと、全然覚えてないな。
- Hitto, en muista viime yöstä yhtään mitään.
（Bさん） それは飲みすぎだよ。
- No tuo nyt on liiallista juomista.
（１） 昨日、電話三回もしたよ！
- Soitin sinulle eilen ainakin kolme kertaa!
Huomaa, että partikkeli 「も」 on liitetty määrään "kolme kertaa". Tämä lause antaa ymmärtää, että puhuja soitti jopa kolme kertaa, mutta silti toinen ei vastannut hänelle. Voimme käsittää tämän tarkoittavan, että kolme soittokertaa on monta.
（２） 試験のために三時間も勉強した。
- Opiskelin kokonaiset kolme tuntia kokeeseen.
（３） 今年、十キロも太っちゃった！
- Olen lihonut täydet kymmenen kiloa tänä vuonna!
（１） 今日の天気はそれほど寒くない。
- Tämän päivän sää ei ole siinä määrin kylmä. (Tänään ei ole niin kylmä.)
（２） 寝る時間がないほど忙しい。
- Siinä määrin kiireinen, ettei ole aikaa nukkua. (Niin kiireinen, ettei ole aikaa nukkua.)
Kun 「ほど」:a käytetään konditionaalien kanssa, voidaan suomennoksen olettaa olevan jotakin "Mitä enemmän [verbi], sitä..." -tyyppistä. Kielioppirakenne muodostetaan aina seuraavassa järjestyksessä: [verbin konditionaali], jota seuraa välittömästi [sama verbi + ほど]
（１） 韓国料理は食べれば食べるほど、おいしくなる。
- Mitä enemmän syöt korealaista ruokaa, sitä herkullisemmalta se maistuu
Edellisen kirjaimellinen suomennos on:"Mitä tulee korealaiseen ruokaan, jos syöt sitä, siinä määrin kuin syöt, se tulee herkulliseksi", mikä tarkoittaa pohjimmiltaan samaa asiaa kuin luontevampi suomennos. Esimerkissä käytetään 「ば」-konditionaalia, mutta myös 「たら」-konditionaali toimii. Koska tämä on yleisluontoinen lausahdus, kontekstia ilmaisevaa 「なら」-konditionaalia ei voida käyttää lainkaan. Ehdoton 「と」-konditionaali ei myöskään toimi kovin hyvin tässä tilanteessa, koska kielioppirakenteen esittämä väite ei ole aina välttämättä totta, riippuen teon määrästä.
（１） 歩いたら歩くほど、迷ってしまった。
- Mitä enemmän kävelin, sitä pahemmin eksyin.
（２） 勉強をすればするほど、頭がよくなるよ。
- Mitä enemmän opiskelet, sitä paremmaksi tulet päästäsi. (Mitä enemmän opiskelet, sitä viisammaksi tulet.)
Tässä rakenteessa voidaan käyttää myös i-adjektiivia käyttämällä 「ば」-konditionaalia.
（１） iPodは、ハードディスクの容量が大きければ大きいほどもっとたくさんの曲が保存できます。
- Mitä suurempi iPodin kovalevyn tilavuus, sitä enemmän kappaleita voi tallentaa.
（２） 航空券は安ければ安いほどいいとは限らない。
- Halpa lentolippu ei välttämättä tarkoita sitä, että se on parempi.
Na-adjektiivien kanssa ei voida käyttää 「ば」-konditionaalia, joten on turvauduttava 「なら」-konditionaaliin. Koska 「なら」-konditionaalin käyttö tällä tapaa kuulostaa oudolta, tätä kielioppirakennetta käytetään harvoin na-adjektiivien kanssa. Koska 「ほど」:a kohdellaan kuten substantiivia, ethän unohda käytää 「な」:ta liittämään substantiivin na-adjektiiviin.
（１） 文章は、短ければ短いほど、簡単なら簡単なほどよいです。
- Mitä lyhyempiä ja yksinkertaisempia lauseet ovat, sitä parempi.
（１） このビルの高さは何ですか？
- Mikä on tämän rakennuksen korkeus?
（２） 犬の聴覚の敏感さを人間と比べると、はるかに上だ。
- Jos verrataan koirien kuuloaistin herkkyyttää ihmisiin, niin koirat ovat kaukana ihmisten yläpuolella.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas ()