Antaminen ja vastaanottaminen japaniksi

← Edellinen (Kokeileminen ja yrittäminen) | Sisällysluettelo | Seuraava (Pyynnöt ja käskyt) →



Japanilaiset pitävät lahjoista

Yksi seikka Japanin kulttuurissa on se, että japanilaiset ovat erittäin innostuneita lahjojen antamisesta. Japanissa on monia eri tapoja, joihin liittyy lahjojen antaminen ja saaminen (お歳暮お中元 jne.) ja kun japanilaiset lähtevät matkalla, voidaan olla varmoja siitä, että he ostavat matkamuistoja, jotka tuodaan kotiin lahjoina. Häihin ja hautajaisiin osallistuttaessa ihmisten odotetaan antavan tietyn summan rahaa avustaakseen seremonian rahoituksessa. Nyt varmaan tajusitkin miksi palvelusten ja esineiden antamisen ja vastaanottamisen ilmaisujen kunnollinen oppiminen on hyvin tärkeä ja hyödyllinen taito. Jostain syystä 「あげる」:n、「くれる」:n ja 「もらう」:n oikeaoppisen käytön oppiminen on vainonnut japania opiskelevia ihmisiä aina, koska se on muka niin kauhean monimutkaista ja hankalaa. Toivon voivani tässä kappaleessa todistaa, että se itse asiassa onkin käsitteellisesti melko mutkatonta ja yksinkertaista.

Milloin käytetään 「あげる」:a?

あげる」 on japaninkielinen vastine sanalle "antaa" kun asiaa katsotaan puhujan näkökannalta. Tätä verbiä käytetään kun antaa itse jotain jollekin tai kun tekee jotain jollekin toiselle.

Esimerkit

(1) 友達プレゼントあげた
- Annoin ystävälle lahjan.

(2) これ先生あげる
- Annan tämän opettajalle.

Ilmaistaksesi palveluksen (verbi) antamista, käytä verbistä aina niin hyödyllistä te-muotoa ja liitä sen perään 「あげる」. Tämä pätee kaikkiin muihinkin tämän kappaleen osiin.

(1) 買ってあげるよ。
- Annan sinulle auton ostamisen palveluksen. (Ostan sinulle auton.)

(2) 代わり行ってあげる
- Annan sinulle sijastasi menemisen palveluksen. (Menen sinun sijastasi.)

Kolmannessa persoonassa tätä verbiä käytetään kun puhuja katsoo asioita antajan näkökannalta. Tämän seikan tärkeys tullaan näkemään kun pääsemme pian tutkimaan verbiä 「くれる」.

(1) 学生これ先生あげる
- Oppilas antaa tämän opettajalle. (Oppilaan näkökannalta katsottuna)

(2) 友達いいこと教えてあげた
- Ystäväni antoi isälleni hyvän asian opettamispalveluksen. (Ystävän näkökannalta katsottuna)

やる」:n käyttäminen samassa merkityksessä kuin 「あげる

あげる」 voidaan korvata verbillä 「やる」, joka normaalisti tarkoitaa "tehdä", kun puhutaan lemmikeistä, eläimistä ja muista vastaavista. Tätä 「やる」:n käyttötapaa ei voi tavallisesti käyttää koskaan ihmisiin. Otin tämän mukaan vain siksi, ettet hämmentyisi seuraavan tyyppisistä lauseista.

(1) やった? - Annoitko koiralle ruokaa?
Tässä esimerkissä 「やる」 ei siis tarkoitakaan "tehdä" vaan "antaa". (Harvemminhan elämille oikein tehdään ihan erikseen ruokaa...)

Milloin käytetään 「くれる」:a?

くれる」 on myöskin verbi, joka tarkoittaa "antaa", mutta toisin kuin 「あげる」, se tarkastelee asioita aina vastaanottajan näkökannalta. Tätä verbiä on käytettävä silloin kun joku muu antaa tai tekee jotain sinun puolestasi (käytännössä katsoen 「あげる」:n vastakohta).

Esimerkit

(1) 友達プレゼントくれた
- Ystävä antoi lahjan minulle.

(2) これは、先生くれた
- Opettaja antoi tämän minulle.

(3) 買ってくれるの?
- Annatko minulle auton ostamisen palveluksen?

(4) 代わり行ってくれる
- Annatko minulle sijastani menemisen palveluksen?

Vastaavasti, kun verbiä käytetään kolmannessa persoonassa, puhuu puhuja vastaanottajan näkökannalta, ei antajan.

(1) 先生これ学生くれる
- Opettaja antaa tämän oppilaalle. (Oppilaan näkökannalta katsottuna)

(2) 友達いいこと教えてくれた
- Ystäväni antoi isälleni hyvän asian opettamispalveluksen. (Isän näkökannalta katsottuna)

Seuraava kaavio kuvaa antamisen suuntaa puhujan näkökannalta.
Favor Diagram

Puhujan kannalta kaikki muille annettu antaminen "menee ylös" kaikille muille ja kun taas kaikki muut antavat, niin se "tulee alas" puhujalle. Tällä on mahdollisesti jotain tekoa sen kanssa, että on olemassa identtinen verbi, 「上げる」, joka tarkoittaa "nostaa" ja joka sisältää kanji-merkin "yläpuolella" () ja että 「くれる」:n kunnioittava versio on 「下さる」, jossa on merkki "alla" (). Tämä rajoite sallii tiettyjen johtopäätösten vetämisen seuraavan kaltaisista epämääräisistä lauseista:

(1) 先生教えてあげるんですか。
- Opettaja, antaisiko sinä opettamispalveluksen [kenelle tahansa muulle kuin puhujalle]...?

Koska kaiken puhujalle suuntautuvan antamisen täytyy aina käyttää verbiä 「くれる」, voimme tästä päätellä, että opettajan täytyy tehdä palvelus jollekin muulle, mutta ei puhujalle. Puhuja katsoo asiaa opettajan näkökannalta, palveluksen tekemisenä jollekin muulle.

(2) 先生教えてくれるんですか。
- Opettaja, antaisitko sinä opettamispalveluksen [kenelle tahansa puhuja mukaan lukien]...?

Koska antaja ei ole puhuja, opettaja antaa joko puhujalle tai kenelle tahansa muulle. Puhuja katsoo asiaa vastaanottajan näkökannalta, opettajan tekemän palveluksen vastaanottamisena.

Katsotaanpa muutamaa välteltävää virhettä.
(誤) 全部食べてくれました。- 「くれる」:a käytetään puhujan antaessa. (Väärin)
(正) 全部食べてあげました。- Annoin kaiken syömisen palveluksen. (Oikein)

(誤) 友達プレゼントあげた。- 「あげる」:a käytetään annettaessa puhujalle. (Väärin)
(正) 友達プレゼントくれた。- Ystävä antoi lahjan minulle. (Oikein)

Milloin käytetään 「もらう」:ta?

もらう」:sta, joka tarkoittaa "ottaa vastaan/saada", on vain yksi versio, toisin kuin 「あげるくれる」-parista, joten tästä ei ole paljon selitettävää. Yksi huomion arvoinen seikka on se, että koska vastaanottaminen tapahtuu joltain (henkilöltä), niin voidaan käyttää myös partikkelia 「から」 kohdepartikkeli 「に」:n lisäksi.

Esimerkit

(1) 友達プレゼントもらった
- Minä sain lahjan ystävältä.

(2) 友達からプレゼントもらった
- Sain lahjan ystävältä.

(3) これ友達買ってもらった
- Sain ystävältäni tämän ostamisen palveluksen.

(4) 宿題チェックしてもらいたかったけど、時間なくて無理だった。
- Halusin saada läksyjen tarkistamisen palveluksen, mutta ei ollut aikaa, joten se oli mahdotonta.

もらう」 nähdään saajan perspektiivistä, joten ensimmäisen persoonan tapauksessa, muut eivät yleensä vastaanota asioita sinulta. Kuitenkin, jos halutaan erityisesti painottaa sitä, että toinen henkilö sai jotain sinulta, voidaan käyttää ilmaisua 「からもらう」. Jos siis halutaan esimerkiksi sanoa "Hei, minä annoin tuon sinulle!", käytetään verbiä 「あげる」. Jos halutaan kuitenkin sanoa "Hei, sinä sait tuon minulta!", käytetään verbiä 「もらう」.

(5) その時計からもらったのよ。
- [Hän] sai sen kellon minulta.

Palvelusten pyytäminen käyttäen 「くれる」:a tai 「もらえる」:a

Pyyntöjä voidaan esittää käyttämällä verbiä 「くれる」 ja verbin 「もらう」 potentiaalimuotoa (voisinko saada [X] palveluksen...). Näin on jo nähty tapahtuvat 「くれる」-osan esimerkissä (4). Koska pyynnöt ovat puhujalle tehtäviä palveluksia, ei tässä tapauksessa voida käyttää 「あげる」:a.

Esimerkit

(1) 千円貸してくれる
- Voisitko antaa minulle 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

(2) 千円貸してもらえる
- Voinko saada sinulta 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

Huomaa, että nämä kaksi lausetta tarkoittavat pohjimmiltaan samaa asiaa. Tämä johtuu siitä, että antaja ja vastaanottaja on jätetty pois, koska ne tulevat itsestään selvästi esille kontekstista. Täysinä lauseina ne näyttäisivät tältä:

(1) あなた千円貸してくれる
- Voisitko antaa minulle 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

(2) あなた千円貸してもらえる
- Voinko saada sinulta 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

Ei ole kovinkaan yleistä erityisesti sisällyttää lauseeseen subjektia ja objektia kun puhutellaan jotakuta suoraan, mutta molemmat on kuitenkin otettu mukaan näihin esimerkkeihin subjektin ja objektin verbin 「くれる」 tai 「もらえる」 vallinasta johtuvan muuttumisen kuvaamiseksi.

Jotta pyyntö olisi hieman pehmeämpi, voidaan käyttää kielteistä muotoa. Tulet vielä näkemään, että tämä pätee moniin muunkin tyyppisiin kielioppirakenteisiin.

(1) ちょっと静かしてくれない
- Etkö voisi olla hieman hiljempaa?

(2) 漢字書いてもらえませんか。
- Etkö kirjoittaisi (tätä) kanjeilla minulle?

Tekemättä jättämisen pyytäminen

Pyytääksesi jota kuta jättämään jonkin asian tekemättä, liitetään yksinkertaisesti 「で」 verbin kielteiseen muotoon ja jatketaan kuten edellä.

(1) 全部食べないくれますか。
- Voitko olla syömättä kaikkea?

(2) 高い買わないくれる
- Voisitko olla ostamatta kalliita tavaroita?

← Edellinen (Kokeileminen ja yrittäminen) Sisällysluettelo Seuraava (Pyynnöt ja käskyt) →