Antaminen ja vastaanottaminen japaniksi

Yhteenveto

Japanilaiset pitävät lahjoista
Milloin käytetään 「あげる」:a?
Milloin käytetään 「くれる」:a?
Milloin käytetään 「もらう」:ta?
Palvelusten pyytäminen käyttäen 「くれる」:a tai 「もらえる」:a

Japanilaiset pitävät lahjoista

Yksi seikka Japanin kulttuurissa on se, että japanilaiset ovat erittäin innostuneita lahjojen antamisesta. Japanissa on monia eri tapoja, joihin liittyy lahjojen antaminen ja saaminen (、 jne.) ja kun japanilaiset lähtevät matkalla, voidaan olla varmoja siitä, että he ostavat matkamuistoja, jotka tuodaan kotiin lahjoina. Häihin ja hautajaisiin osallistuttaessa ihmisten odotetaan antavan tietyn summan rahaa avustaakseen seremonian rahoituksessa. Nyt varmaan tajusitkin miksi palvelusten ja esineiden antamisen ja vastaanottamisen ilmaisujen kunnollinen oppiminen on hyvin tärkeä ja hyödyllinen taito. Jostain syystä 「」:n、「」:n ja 「」:n oikeaoppisen käytön oppiminen on vainonnut japania opiskelevia ihmisiä aina, koska se on muka niin kauhean monimutkaista ja hankalaa. Toivon voivani tässä kappaleessa todistaa, että se itse asiassa onkin käsitteellisesti melko mutkatonta ja yksinkertaista.

Milloin käytetään 「あげる」:a?

「」 on japaninkielinen vastine sanalle "antaa" kun asiaa katsotaan puhujan näkökannalta. Tätä verbiä käytetään kun antaa itse jotain jollekin tai kun tekee jotain jollekin toiselle.

Esimerkit

（１）　私が友達にプレゼントをあげた。
- Annoin ystävälle lahjan.

（２）　これは先生にあげる。
- Annan tämän opettajalle.

Ilmaistaksesi palveluksen (verbi) antamista, käytä verbistä aina niin hyödyllistä te-muotoa ja liitä sen perään 「あげる」. Tämä pätee kaikkiin muihinkin tämän kappaleen osiin.

（１）　車を買ってあげるよ。
- Annan sinulle auton ostamisen palveluksen. (Ostan sinulle auton.)

（２）　代わりに行ってあげる。
- Annan sinulle sijastasi menemisen palveluksen. (Menen sinun sijastasi.)

Kolmannessa persoonassa tätä verbiä käytetään kun puhuja katsoo asioita antajan näkökannalta. Tämän seikan tärkeys tullaan näkemään kun pääsemme pian tutkimaan verbiä 「くれる」.

（１）　学生がこれを先生にあげる。
- Oppilas antaa tämän opettajalle. (Oppilaan näkökannalta katsottuna)

（２）　友達が父にいいことを教えてあげた。
- Ystäväni antoi isälleni hyvän asian opettamispalveluksen. (Ystävän näkökannalta katsottuna)

「やる」:n käyttäminen samassa merkityksessä kuin 「あげる」

「」 voidaan korvata verbillä 「」, joka normaalisti tarkoitaa "tehdä", kun puhutaan lemmikeistä, eläimistä ja muista vastaavista. Tätä 「」:n käyttötapaa ei voi tavallisesti käyttää koskaan ihmisiin. Otin tämän mukaan vain siksi, ettet hämmentyisi seuraavan tyyppisistä lauseista.

（１）　犬に餌をやった？ - Annoitko koiralle ruokaa?
Tässä esimerkissä 「やる」 ei siis tarkoitakaan "tehdä" vaan "antaa". (Harvemminhan elämille oikein tehdään ihan erikseen ruokaa...)

Milloin käytetään 「くれる」:a?

「」 on myöskin verbi, joka tarkoittaa "antaa", mutta toisin kuin 「」, se tarkastelee asioita aina vastaanottajan näkökannalta. Tätä verbiä on käytettävä silloin kun joku muu antaa tai tekee jotain sinun puolestasi (käytännössä katsoen 「」:n vastakohta).

Esimerkit

（１）　友達が私にプレゼントをくれた。
- Ystävä antoi lahjan minulle.

（２）　これは、先生がくれた。
- Opettaja antoi tämän minulle.

（３）　車を買ってくれるの？
- Annatko minulle auton ostamisen palveluksen?

（４）　代わりに行ってくれる？
- Annatko minulle sijastani menemisen palveluksen?

Vastaavasti, kun verbiä käytetään kolmannessa persoonassa, puhuu puhuja vastaanottajan näkökannalta, ei antajan.

（１）　先生がこれを学生にくれる。
- Opettaja antaa tämän oppilaalle. (Oppilaan näkökannalta katsottuna)

（２）　友達が父にいいことを教えてくれた。
- Ystäväni antoi isälleni hyvän asian opettamispalveluksen. (Isän näkökannalta katsottuna)

Seuraava kaavio kuvaa antamisen suuntaa puhujan näkökannalta.
Favor Diagram

Puhujan kannalta kaikki muille annettu antaminen "menee ylös" kaikille muille ja kun taas kaikki muut antavat, niin se "tulee alas" puhujalle. Tällä on mahdollisesti jotain tekoa sen kanssa, että on olemassa identtinen verbi, 「上げる」, joka tarkoittaa "nostaa" ja joka sisältää kanji-merkin "yläpuolella" （上） ja että 「くれる」:n kunnioittava versio on 「下さる」, jossa on merkki "alla" （下）. Tämä rajoite sallii tiettyjen johtopäätösten vetämisen seuraavan kaltaisista epämääräisistä lauseista:

（１）　先生が教えてあげるんですか。
- Opettaja, antaisiko sinä opettamispalveluksen [kenelle tahansa muulle kuin puhujalle]...?

Koska kaiken puhujalle suuntautuvan antamisen täytyy aina käyttää verbiä 「くれる」, voimme tästä päätellä, että opettajan täytyy tehdä palvelus jollekin muulle, mutta ei puhujalle. Puhuja katsoo asiaa opettajan näkökannalta, palveluksen tekemisenä jollekin muulle.

（２）　先生が教えてくれるんですか。
- Opettaja, antaisitko sinä opettamispalveluksen [kenelle tahansa puhuja mukaan lukien]...?

Koska antaja ei ole puhuja, opettaja antaa joko puhujalle tai kenelle tahansa muulle. Puhuja katsoo asiaa vastaanottajan näkökannalta, opettajan tekemän palveluksen vastaanottamisena.

Katsotaanpa muutamaa välteltävää virhettä.
（誤）　私が全部食べて~~くれました~~。- 「くれる」:a käytetään puhujan antaessa. (Väärin)
（正）　私が全部食べてあげました。- Annoin kaiken syömisen palveluksen. (Oikein)

（誤）　友達がプレゼントを私に~~あげた~~。- 「あげる」:a käytetään annettaessa puhujalle. (Väärin)
（正）　友達がプレゼントを私にくれた。- Ystävä antoi lahjan minulle. (Oikein)

Milloin käytetään 「もらう」:ta?

「」:sta, joka tarkoittaa "ottaa vastaan/saada", on vain yksi versio, toisin kuin 「／」-parista, joten tästä ei ole paljon selitettävää. Yksi huomion arvoinen seikka on se, että koska vastaanottaminen tapahtuu joltain (henkilöltä), niin voidaan käyttää myös partikkelia 「から」 kohdepartikkeli 「に」:n lisäksi.

Esimerkit

（１）　私が友達にプレゼントをもらった。
- Minä sain lahjan ystävältä.

（２）　友達からプレゼントをもらった。
- Sain lahjan ystävältä.

（３）　これは友達に買ってもらった。
- Sain ystävältäni tämän ostamisen palveluksen.

（４）　宿題をチェックしてもらいたかったけど、時間がなくて無理だった。
- Halusin saada läksyjen tarkistamisen palveluksen, mutta ei ollut aikaa, joten se oli mahdotonta.

「もらう」 nähdään saajan perspektiivistä, joten ensimmäisen persoonan tapauksessa, muut eivät yleensä vastaanota asioita sinulta. Kuitenkin, jos halutaan erityisesti painottaa sitä, että toinen henkilö sai jotain sinulta, voidaan käyttää ilmaisua 「私からもらう」. Jos siis halutaan esimerkiksi sanoa "Hei, minä annoin tuon sinulle!", käytetään verbiä 「あげる」. Jos halutaan kuitenkin sanoa "Hei, sinä sait tuon minulta!", käytetään verbiä 「もらう」.

（５）　その時計は私からもらったのよ。
- [Hän] sai sen kellon minulta.

Palvelusten pyytäminen käyttäen 「くれる」:a tai 「もらえる」:a

Pyyntöjä voidaan esittää käyttämällä verbiä 「」 ja verbin 「」 potentiaalimuotoa (voisinko saada [X] palveluksen...). Näin on jo nähty tapahtuvat 「」-osan esimerkissä （４）. Koska pyynnöt ovat puhujalle tehtäviä palveluksia, ei tässä tapauksessa voida käyttää 「」:a.

Esimerkit

（１）　千円を貸してくれる？
- Voisitko antaa minulle 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

（２）　千円を貸してもらえる？
- Voinko saada sinulta 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

Huomaa, että nämä kaksi lausetta tarkoittavat pohjimmiltaan samaa asiaa. Tämä johtuu siitä, että antaja ja vastaanottaja on jätetty pois, koska ne tulevat itsestään selvästi esille kontekstista. Täysinä lauseina ne näyttäisivät tältä:

（１）　あなたが、私に千円を貸してくれる？
- Voisitko antaa minulle 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

（２）　私が、あなたに千円を貸してもらえる？
- Voinko saada sinulta 1000 jenin lainaamisen palveluksen?

Ei ole kovinkaan yleistä erityisesti sisällyttää lauseeseen subjektia ja objektia kun puhutellaan jotakuta suoraan, mutta molemmat on kuitenkin otettu mukaan näihin esimerkkeihin subjektin ja objektin verbin 「くれる」 tai 「もらえる」 vallinasta johtuvan muuttumisen kuvaamiseksi.

Jotta pyyntö olisi hieman pehmeämpi, voidaan käyttää kielteistä muotoa. Tulet vielä näkemään, että tämä pätee moniin muunkin tyyppisiin kielioppirakenteisiin.

（１）　ちょっと静かにしてくれない？
- Etkö voisi olla hieman hiljempaa?

（２）　漢字を書いてもらえませんか。
- Etkö kirjoittaisi (tätä) kanjeilla minulle?

Tekemättä jättämisen pyytäminen

Pyytääksesi jota kuta jättämään jonkin asian tekemättä, liitetään yksinkertaisesti 「で」 verbin kielteiseen muotoon ja jatketaan kuten edellä.

（１）　全部食べないでくれますか。
- Voitko olla syömättä kaikkea?

（２）　高い物を買わないでくれる？
- Voisitko olla ostamatta kalliita tavaroita?

← Edellinen (Kokeileminen ja yrittäminen)

Sisällysluettelo

Seuraava (Pyynnöt ja käskyt) →