Pyyntöjen ja käskyjen esittäminen
Kohteliaasti (ja ei-niin-kohteliaasti) pyytäminen
Japaniksi on mahdollista esittää pyyntöjä monella erilaisella tavalla, saman tapaan kuin edellisessä kappaleessa opittujen palvelusten pyytämisten kohdalla. Näin siis sanotaan japaniksi "ole hyvä ja (tee) [X]". Ensimmäiseksi opimme yleisimmän tavan esittää pyyntöjä käyttämällä 「」-verbin erikoistaivutusta ja tätä jämäkämpää 「」:a. Lopuksi opitaan harvoin käytetty ja kohtuuttoman tiukka käskymuoto täydellisyyden vuoksi. Voit ihan hyvällä omatunnolla ohittaa viimeisen osan, paitsi jos satut olemaan innokas mangan lukija.
「~」 - 「」:n erikoistaivutus
「」 on 「」-verbin erikoistaivutus, joka on taas puolestaan 「」-verbin kunnioittava muoto. Opimme lisää kunnioittavista ja nöyristä muodoista seuraavan pääosion alussa. Käymme läpi 「」:n käytön tässä, koska sillä on hienoinen merkitysero verattuna normaaliin 「」:un ja kunnioittavaan 「」:un. 「」 eroaa 「」:sta seuraavalla tavalla:
(1) を。- Anna se, ole hyvä.
(2) を?- Voitko antaa minulle sen?
Kuten voidaan huomata, 「」 on suora pyyntö kun taas 「」:a käytetään kymyksissä kun halutaan jonkun antavan jotain. 「」 on kuitenkin samankaltainen kuin 「」 siinä mielessä, että senkin loppuun voidaan liittää verbin te-muoto ja esittää näin johonkin tekoon kohdistuva pyyntö.
(1) で。- Ole hyvä ja kirjoita kanjeilla.
(2) 。- Ole hyvä ja puhu hitaasti.
Kielteisten pyyntöjen säännöt ovat samat kuin 「」:llekin.
(1) をで。- Ole kiltti äläkä piirtele töherryksiä.
(2) に。- Ole ystävällinen äläkä tule tänne.
Tuttavallisessa puheessa on yleistä tipauttaa kokonaan pois 「」-osa.
で。- Ole hyvä ja puhu japania.
を。- Ole kiltti ja lainaa pyyhekumia.
に。- Ole kiltti äläkä mene kaukaiseen paikkaan.
Niiden, jotka haluavat kuulosta erityisen komentelevilta ja miehekkäiltä, on mahdollista käyttää myös 「」-verbiä, josta on poistettu viimeinen 「る」-tavu (kts. käskymuoto).
で。- Puhu japania.
を。- Lainaa minulle pyyhekumia.
に。- Älä mene kaukaiseen paikkaan.
Koska 「」:n, kuten masu-muodon, täytyy tulla aina lauseen tai alisteisen lauseen loppuun, sitä ei voida käyttää substantiivin suorassa määrittämisessä. Esimerkiksi, seuraavanlainen ei ole mahdollista 「」:ta käyttämällä.
(1) がが。- Isän antama kello meni rikki.
Tietysti, koska suorat sitaatit ovat vain jonkun toisen sanoman asian sanatarkkaa toistamista, niin suorien sitaattien sisään voidaan laittaa käytännössä mitä tahansa.
(1) 「を」とが。- Isä sanoi:"Ole hyvä ja anna se minulle".
「~」:n käyttäminen tuttavallisissa pyynnöissä
「」:n tuttavallinen, yleensä naisten käyttämä vaihtoehto on 「」. Se kirjoitetaan aina hiraganalla. Kanjeilla kirjoitettuna sitä käytetään yleensä hyvin muodollisissa ilmauksissa, kuten 「」. Muuten aiheesta ei ole kovin paljon sanomista, koska kieliopillisesti 「」 toimii samalla tavalla kuin 「」:kin.
Esimerkit
(1) を。- Ole kiltti ja anna minulle lusikka.
(2) にを。- Ole hyvä ja kirjoita nimesi tähän.
「~」:n käyttäminen tiukoissa mutta kohteliaissa käskyissä
「」 on 「」:n erityinen kunnioittava taivutusmuoto. Se on pehmeä mutta samalla tiukka tapa antaa käsky. Sitä käytettään esimerkiksi silloin kun äiti toruu lastaan tai opettaja haluaa kurittoman oppilaan olevan tarkkaavaisempi. Toisin kuin 「」, 「」:ta voidaan käyttää vain myönteisten verbien kanssa ja sen kanssa käytetään verbin vartaloa te-muodon sijaan. Sitä ei voida käyttää myöskään yksinään vaan se on aina liitettävä toiseen verbiin.
「~」:n käyttäminen tiukoissa mutta kohteliaissa käskyissä
- Taivuta verbi vartaloonsa ja liitä perään 「」
- 例) →
- 例) → →
- 例) → →
Esimerkit
(1) !- Kuuntele hyvin!
(2) に。- Istu tässä.
「」:n 「さい」-osa voidaan tipauttaa pois ja muodostaan näin tuttavallinen versio tästä kielioppirakenteesta.
(1) から、。- (Tässä) on vielä reilusti jäljellä, joten syö paljon.
(2) でとなら、なよ。 - Jos luulet, että se sopii, niin anna mennä ja tee niin.
Käskymuoto
Seuraavaksi käydään läpi verbien käskymuoto eli imperatiivi ihan vain sen takia, että tulee tehtyä selkoa kaikista mahdollisista verbimuodoista. Todellisuudessa imperatiivia käytetään hyvin harvoin, sillä japanilaiset tuppaavat olemaan liian kohteliaita käskymuotojen käyttöön. Tällaista karkeaa puhetapaa kuulee harvoin, jos lainkaan, naisten suusta. Naisilla on tapana käyttää 「」:ta tai ärtyisää 「」:a kun he ovat vihaisia tai harmistuneita. Tämä muoto on oikeastaan käytännöllinen vain sarjakuvia luettaessa tai elokuvia katsottaessa. Saatat nähdä ja kuulla usein käskyn 「!」 ("Kuole!") elokuvissa tai mangassa, mutta et tietenkään tule koskaan kuulemaan sitä oikeassa elämässä. (Toivottavasti!)
Huomaathan, että tuttujen poikkeusverbien 「」 ja 「」 lisäksi, myös 「」 on poikkeuksellinen käskymuodossa.
Imperatiivin taivutussäännöt
- RU-verbit - korvaa 「る」 「ろ」:lla
- U-verbit - muuta viimeinen merkki / u /-äänteestä / e /-äänteeksi
- Poikkeukset - 「」:sta tulee 「」,
「」:sta tulee 「」,
「」:sta tulee 「」
Esimerkki RU-verbit
Tuttavallinen | Käsky |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
|
|
Esimerkki U-verbit
Tuttavallinen | Käsky |
ローマ字 | ローマ字 (käsky) |
| |
hanasu | hanase |
| |
kiku | kike |
| |
asobu | asobe |
| |
matu | mate |
| |
nomu | nome |
| |
naoru | naore |
| |
shinu | shine |
| |
kau | kae |
|
|
Poikkeusverbit
Tuttavallinen | Käsky |
| |
| |
| |
|
Esimerkit
(1) に。- Tee niin kuin lystäät.
(2) !- Mene pois!
(3) を。- Tuo nopeasti viinaa.
Kielteinen käskymuoto on hyvin yksinkertainen: Liitä vain yksinkertaisesti 「な」 joko RU- tai U-verbiin. Älä sekoita tätä 「な」-gobiin, joka opitaan tämän osion lopussa. Näiden kahden intonaatio on täysin erilainen.
Kielteisen käskymuodon käyttäminen
- Liitä 「な」 verbiin.
- 例) 行く → 行くな
- 例) する → するな
Esimerkit
(1) をな!- Älä syö sitä!
(2) なをな!- Älä sano (tuollaisia) outoja asioita!
Ethän sekoita kielteistä käskyä juuri edellisessä kappaleessa opittuun 「~なさい」:n lyhennyttyyn muotoon. Ilmeisin ero näiden kahden välillä (äänensävyn selkeän eron lisäksi) on se, että 「~なさい」:n kanssa käytetään verbin vartaloa kun taas kielteisen käskyn kanssa ei käytetä mitään taivutusta. Esimerkiksi verbin 「」 muoto 「」 on lyhennetty versio 「」:sta kun taas 「な」 on verbin kielteinen käskymuoto.