This work is licensed under a Creative Commons License.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas (
)
| ← Edellinen ("Pakon" ilmaiseminen) | | Sisällysluettelo | |Seuraava (Siteerattu alisteinen lause) → |
Asioita, joita halutaan tehdä, voidaan ilmaista verbin 「たい」-muodolla. Verbin taivuttaminen 「たい」-muotoon on helppoa, se nimittäin tapahtuu liittäämällä 「たい」 verbin vartaloon. Toisin kuin suurin osa oppimistamme taivuksista, joissa verbistä tulee ru-verbi, niin tämä muoto oikeastaan muuttaa verbin i-adjektiiviksi (huomaa miten näppärästi 「たい」 loppuu 「い」:hin). Tämä on ihan järkeenkäypää, koska taivutettu muoto on kuvaus jostain, jota haluat tehdä. Kun verbi on taivutettu 「たい」-muotoon, niin sitä voidaan taivuttaa aivan samalla tavalla kuin mitä tahansa i-adjektiivia. 「たい」-muoto on kuitenkin erilainen kuin tavalliset i-adjektiivit, koska se on johdettu verbistä. Tämä tarkoittaa sitä, että partikkeleita, joita normaalisti käytetään verbien kanssa (esim. 「を」、「に」、「へ」 tai 「で」), voidaan kaikkia käyttää myös 「たい」-muodon kanssa, mikä ei päde tavallisiin i-adjektiiveihin. Tässä taivutustaulukko vain ja ainoastaan sinua varten.
| Myönteinen | Kielteinen | |
|---|---|---|
| Ei-mennyt | 行きたい | 行きたくない |
| Mennyt | 行きたかった | 行きたくなかった |
（１） 何をしたいですか。
- Mitä haluat tehdä?
（２） 温泉に行きたい。
- Haluan mennä kylpylään.
（３） ケーキ、食べたくないの？
- Etkö halua syödä kakkua?
（４） 食べたくなかったけど食べたくなった。
- En halunnut syödä sitä, mutta sitten tulin halunneeksi syödä.
Esimerkin kohta （４） on varsin vaikea kääntää suomeksi, mutta se on melko yksinkertainen ymmärtää japaniksi, jos kertaat "「なる」:n käyttäminen i-adjektiivien kanssa". 「なる」-verbin mennyttä muotoa käytettiin luomaan "tuli halunneksi syödä". Seuraavaksi "kielenkieputtaja", jossa käytetään kielteistä muotoa 「～たくない」 ja 「なる」-verbin mennyttä muotoa: 「食べたくなくなった」 (tarkoittaa "tuli ei halunneeksi syödä").
Voi tuntua itsestään selvältä, ettei 「ある」:a voi taivuttaa 「たい」-muotoon, koska elottomat asiat eivät voi haluta mitään. 「いる」 voidaan kuitenkin taivuttaa 「たい」-muotoon, kuten alla olevassa esimerkissä.
（５） ずっと一緒にいたい。
- Haluan olla kanssasi aina. (kirj: Haluan olla yhdessä pitkän aikaa.)
「たい」-muotoa voidaan käyttää vain ensimmäisessä persoonassa, koska tuskinpa pystyt lukemaan muiden ihmisten ajatuksia ja näkemään mitä he haluavat tehdä. Kun viitataan keneen tahansa muuhun kuin itseensä, on tavallista käyttää sellaisia ilmauksia, kuten "luulen, että hän halua..." tai "hän sanoi haluavansa...". Tämän kaltaisia ilmauksia opitaan myöhemmin. Jos kuitenkin kysytään kysymys, niin silloin voidaan totta kai käyttää 「たい」-muotoa, koska kysyessä ei oleta tietävänsä mitään.
（６） 犬と遊びたいですか。
- Haluatko leikkiä koiran kanssa?
Vaikkei tämä olekaan mikään kiveen kirjoitettu sääntö, niin joka tapauksessa, silloin kuin sanat liitetään verbin te-muodon perään tietyssä kieliopillisessa tarkoituksessa, on tavallista kirjoittaa ne hiraganalla. Tämä johtuu siitä, että kanjia on jo käytetty verbissä ja liitetystä sanasta tulee osa kyseistä verbiä.
（１） 大きい縫いぐるみが欲しい！
- Haluan ison pehmonuken!
（２） 全部食べてほしいんだけど・・・。
- Haluan, että kaikki syödään, mutta...
（３） 部屋をきれいにしてほしいのよ。
- Haluan, että huoneeni siivotaan!
Kuten jo mainitsinkin, on soveliaampi tapa pyytää eri asioita, mutta siihen palaamme vasta myöhemmin. Tätä kielioppirakennetta ei käytetä kovin usein, mutta se on otettu mukaan täydellisen kokonaisuuden saavuttamiseksi.
Verbien taivuttamiseksi volitionaali-muotoon tuttavallisessa puheessa tarvitaan taas kaksi erilaista taivutussääntöä, toinen ru-verbeille ja toinen u-verbeille. Ru-verbien tapauksessa poistettaan lopun 「る」 ja lisätään 「よう」. U-verbien kohdalla taas korvataan lopun / u /-vokaaliäänne / o /-vokaaliäänteellä ja lisätään vielä perään 「う」.
|
|
|
（１） 今日は何をしようか？
- Mitä tehtäisiin tänään?
（２） テーマパークに行こう！
- Mennään teemapuistoon!
（３） 明日は何を食べようか？
- Mitä syötäisiin huomenna?
（４） カレーを食べよう！
- Syödään currya!
Muista, että koska olet ryhtymässä tekemään jotain, ei ole kovin loogista taivuttaa tätä verbimuotoa menneeseen muotoon. Sen takia on vain yksi aikamuoto ja jos vaikkapa korvaisit sanan 「明日」 esimerkki （３）:ssa esimerkiksi sanalla 「昨日」, niin lauseessa ei olisi enää kovin paljon järkeä.
| Tuttavallinen | Volitionaali |
|---|---|
| する | しましょう |
| くる | きましょう |
| 寝る | 寝ましょう |
| 行く | 行きましょう |
| 遊ぶ | 遊びましょう |
（１） 今日は何をしましょうか？
- Mitä tehtäisiin tänään?
（２） テーマパークに行きましょう！
（３） 明日は何を食べましょうか？
- Mitä syötäisiin huomenna?
（４） カレーを食べましょう！
- Syödään currya!
（１） 銀行に行ったらどうですか。
- Mentäisiinkö pankkiin?
（２） たまにご両親と話せばどう？
- Miten olisi, jos puhuisit vanhempiesi kanssa silloin tällöin?
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas ()